VERIFINin johtaja Paula Vannista kiehtoo kemian mystisyys

Professori Paula Vanninen toimii StarTin Hyvinvointi ja terveys -teeman kummina.

VERIFIN eli kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti on Kemiallisen aseen kieltosopimuksen keskusjärjestön (OPCW) nimetty laboratorioyksikkö, joka tekee tutkimusta, antaa koulutusta ja toimii kemiallisten aseiden kieltosopimuksen kansallisena viranomaisena.

Vannista työssä kiehtoo työn haastavuus ja vaikuttaminen kansainvälisesti merkittäviin asioihin. Hänen mukaan parasta työssä on tutkimusryhmän vetäminen, johtaminen itsessään ja se, että joka päivä oppii jotain uutta kemiasta.

”Työni on kaukana perinteisestä virastotyöstä. Tämä työ on monipuolista ja vaihtelevaa: tutkimuksia, itseäni kiinnostavia tekniikoita, kuten nestekromatografiaa ja massaspektrometriaa.”

Näytteiden analysointi vaatii tarkkuutta

VERIFINin laboratoriossa on tutkittu muun muassa Syyriasta tulleita ympäristönäytteitä ja biolääketieteellisiä näytteitä. Näytteitä tutkivat työntekijät eivät tiedä mistä näyte tulee, mutta näytteiden tulee kuitenkin olla koko ajan jäljitettävissä, jotta mahdolliset rikkomukset osataan jäljittää.

Ensimmäisessä vaiheessa näyte jaetaan erilaisiin fraktioihin, kuten haihtuviin ja haihtumattomiin yhdisteisiin. Tätä vaihetta kutsutaan näytteenkäsittelyksi.

”Näytteenkäsittelyn jälkeen mitataan sormenjälkispektrejä, joilla saadaan tunnistettua yhdisteet asiantuntijoiden ja tietokantojen avulla. Jokaisella yhdisteellä on omanlainen sormenjälkispektri.”

Tämän lisäksi biolääketieteellisistä näytteistä, kuten potilaan tai uhrin verestä tai virtsasta voidaan tehdä kohdennettua analyysiä. Pitoisuudet näissä voivat olla niin pieniä, että tarvitaan erilaisia tekniikoita, jossa ei saada koko sormenjälkeä vaan vain osia siitä.

Kemiallisten aseiden käyttö on rikos ihmiskuntaa vastaan

Näytteiden sisältämät myrkyt, kuten Sariini-hermomyrkky, täytyy tunnistaa kahdella eri tekniikalla. Tämän lisäksi näytteet menevät kahdelle eri laboratoriolle, joiden tulosten tulee olla yhtenevät.

”Näillä on valtava poliittinen merkitys, joten tämä on ainoa tapa, jolla pystytään luotettavasti varmistamaan, että joku on todella rikkonut kemiallisten aseiden kieltosopimusta. Lisäksi kemiallisten aseiden käyttö on rikos ihmiskuntaa vastaan.”

Vanninen myös korostaa, että kemiallisten aseiden tutkimisen tulee olla riippumattomien tahojen tekemää, jotta luotettavuus voidaan taata. Mediassa heti iskun jälkeen esitetyt tiedot iskussa käytetyistä aineista ei siis riitä.

Luonnontieteiden osaaminen avainasemassa

Vanninen kertoo kaikkien luonnontieteiden olevan tärkeitä VERIFINissä:

”Kemian ja biologian ohella fysiikan osaamisesta on meillä todella hyötyä. Ja kaikkienhan meidän tulee osata laskea, vaikka ei ehkä sellaista syvällistä matematiikkaa tarvitakaan.”

Näiden lisäksi hän mainitsee tilastotieteen ja ohjelmoinnin taitojen olevan hyödyllisiä työssään.

Kemian mystisyys

Vanninen kertoo, että häntä kiehtoo kemian haastavuus ja eri aineiden väliset reaktiot. Hän vertaa reaktioita ruuanlaittoon, jossa täytyy löytää sopivia makuyhdistelmiä ja toisia aineita ei taas kannata sekoittaa lainkaan.

”Kemistin taidot parhaimmillaan kotikeittiössä. Olen intohimoinen kokki. Saatan käyttää koko lauantaipäiväni uusien asioiden luomiseen. Minulla on aina yksi uusi ruoka kokeiluvaiheessa.”

Vanninen ei halua kuitenkaan korostaa liikaa kemian haastavuutta:

”Ei kannata pelätä asioiden monimutkaisuutta tai ajatella kemiasta tai matematiikasta, että en minä osaa tätä. Ne vaativat työntekoa.”

Kemian opinnot aukaisevat paljon hyviä työpaikkoja ja erilaisia mahdollisuuksia kaupan alalla, teollisuudessa, tutkijana. Ei ole siis mikään pakko työskennellä laboratoriossa.

Jokaiselle löytyy oma tie unelmien työhön

Tulevaisuuttaan pohtivia nuoria Vanninen haluaa rohkaista kokeilemaan eri asioita. Pitää ottaa selvää, mistä on kiinnostunut ja täytyy antaa itselleen mahdollisuus kiinnostua uusista asioista.

”En minäkään halunnut alun perin johtajaksi. Jokaiselle löytyy oma urapolku, mutta olkaa itsellenne rehellisiä. Uskaltakaa kokeilla, perehtykää asioihin. Sieltä se kipinä voi syntyä hyvin pienistäkin asioista.”  

Lue lisää:

Teksti: Kaisa Väätäinen

Unelma-ammattina kaukokartoittaja

Geoinformatiikan professori Petri Pellikka Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitokselta toimii Startin Koti, kulttuuri ja kansainvälisyys – teeman kummina. Pellikka tutkii ja opettaa kaukokartoitusta eli sitä, miten satelliiteista tai lentävältä alustalta kuvatusta aineistosta voidaan johtaa maanpinnan ominaisuuksia kuvaavia karttoja.

Tätä työtä hän on päässyt tekemään niin Suomen poronlaiduntutkimuksista ja Kanadan jäämyrskytuhojen kartoituksesta jäätiköiden muutosten monitoroitiin Alpeilla ja maanpeitteen muutoksien syiden ja seurauksien selvitykseen Afrikassa.

”Tutkimuskenttäni on varsin globaali, sillä innostun helposti monista asioista. Viimeisen vuoden olen viettänyt pääosin Kiinassa ja Uudessa-Seelannissa.”

Varsinaisen professuurinsa lisäksi Pellikka on Helsingin yliopiston Taitan tutkimusaseman johtaja Keniassa. Asema on monitieteinen keskus, joka pyrkii vastaamaan siihen, mitä tapahtuu vesivaroille, luonnon monimuotoisuudelle, ilmastolle ja ihmisten toimeentulolle, kun metsät vähenevät.

 

Kiinnostus luontoon ja karttoihin

”Olen ollut jo pienestä pitäen kiinnostunut kartoista ja luonnosta, piirtelin Euroopan kartan uusiksi jo 10 -vuotiaana olettaen meren pinnan nousevan 200 metriä.”

Jo nuoruuden kesätyöt menivät Pellikalla metsätöissä ja maanmittaustöissä, mutta hän päätyi kuitenkin ensin opiskelemaan historiaa. Historian opinnot eivät kuitenkaan tarjonneet maastotöitä ja kokeellista analyysiä, joista hän nautti, joten hän vaihtoi maantieteiden pariin.

Nykytyössään Pellikka voi kartoittaa metsiä sekä niiden merkitystä ja tilaa ympäri maailmaa kaukokartoitusaineistoja käyttäen. Hän sanookin olevansa unelma-ammatissaan, sillä saa yhdistää kaikki opiskeluvaihtoehtonsa työssään ja tutkimuksissaan – sekä opettaa niissä nykyopiskelijoita.

 

Kaikki liittyy kaikkeen

Kartoittamisessa Pellikkaa kiehtoo se, miten luonnossa kaikki on toisistaan riippuvaista, on sitten kyse vaikka siitä missä tietty kasvilaji voi kasvaa. Minkälaisia vaikutuksia on esimerkiksi maankäytön muutoksella luonnon monimuotoisuuteen tai vesivaroihin tropiikissa, tai liikennemäärillä ilmanlaatuun?

”Minua myös kiehtoo tutkimustuloksista tiedottaminen, ei vain tiedejulkaisujen kautta, vaan mediassa.”

Pellikan artikkeleita löydät tämän jutun lopusta. Lisäksi hän on tehnyt yhdessä kollegansa kanssa myös elokuvia Taitan tutkimusaseman tutkimustuloksista, jotka ovat nähtävillä verkossa.

 

Paremman maankäytön puolesta

Pellikan työn tuloksia voi nähdä ympärillä koko ajan, sillä hän on ollut mukana kokoamassa yhteiskunnan eri osa-alueita kokoavia paikkatietoaineistoja, joita voidaan hyödyntää maankäytön suunnittelussa.

”Tällä hetkellä tutkimme vuoristometsien merkitystä veden varastona tropiikissa ja yritämme sitä kautta tuottaa tietoa ja peräänkuuluttaa metsien tärkeyttä myös vesivarastona. Se on äärimmäisen tärkeätä veden puutteesta kärsivillä alueilla Afrikassa.”

 

Yhteisöllisyyttä tutkimusryhmissä

Nykyisin tutkimusryhmissä on asiantuntijoita eri osaamisalueista, esimerkiksi Pellikan tutkimuksissa Kenian Taitavuorilla ryhmään kuuluu niin sosiaalitieteilijöitä kuin fyysikoita ja kasvitietelijöitäkin. Hänen mukaansa on hienoa saada työskennellä nuorten opiskelijoiden kanssa. Yksinäisiäkin hetkiä toki tarvitaan aineistoja analysoidessa ja joskus maastotöissä on ihan parasta olla yksin.

”Välillä maastotöissä on myös mukana ei toivottuja seuralaisia, kuten käärmeitä. Kobra voi loikoilla termiittikeossa tai python mutkitella auton alle.”

 

Osallistumalla rikkomaan ennakkoluuloja

Luonnontieteilijöitä ajatellaan Pellikan mukaan usein vain tietokonetta tuijottavina nörtteinä, joilla ei ole sosiaalista elämää ja hauskaa. Hänen mukaansa luonnontieteet ovat kuitenkin kiehtovia, kun alkaa ymmärtämään syitä, seurauksia ja takaisinkytkentöjä. Pellikan mukaan ennen kaikkea osallistumalla tieteen tekemiseen voi muuttaa mielikuvia:

”Luonnontiede on todella jänskää tiedettä.”

Lisäksi hän kehottaa ottamaan nykyajan tietotulvasta oleellisen irti, sillä nykyaika tarvitsee tietokoneiden parissa kasvaneita taitureita, kuitenkaan leikkiä ja liikkumista unohtamatta.

 

Lue lisää Pellikan artikkeleista:

Teksti: Kaisa Väätäinen

 

Parhaita lasten ja nuorten tiede- ja teknologiaprojekteja palkittiin kansainvälisessä StarT-gaalassa

Tiistaina 23.5.2017 järjestetyssä kansallisessa ja kansainvälisessä StarT-gaalassa palkittiin kolme ansioituneinta opiskeluprojektityötä, joita lapset ja nuoret ympäri maailmaa olivat toteuttaneet. Voitot menivät tiimeille Indonesiassa, Liettuassa sekä Suomessa. Voittaneissa projekteissa oli ideoitu moottoripyöräonnettomuuksien ehkäisyä, roskien lajittelua sekä tutkittu avaruutta ja sääilmiöitä. Tuomaristo oli arviointiperusteissaan kiinnittänyt huomioita innovatiivisuuteen ja omaperäisyyteen sekä videolla esiteltyyn työskentelyyn. Suomen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ojensi palkinnot.

Ensimmäistä kertaa toteutettu International LUMA Start Award -palkintojen jako on yliopistojen tiedekasvatusta hoitavan LUMA-keskus Suomen ideoima. StarT-toimintaan on päättyvänä lukuvuotena osallistunut yli 800 oppimisyhteisöä 36 maasta. Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö on StarTin suojelija.

Matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian osaaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Nämä oppiaineet ovat avainasemassa monilla tulevaisuuden aloilla. Tämän päivän StarT-osallistujat ovat niitä, jotka huomenna rakentavat yhteistä tulevaisuuttamme”, sanoo ministeri Grahn-Laasonen.

Gaalassa palkittiin myös yleisön suosikit, aktiivisimmat maat sekä jaettiin Suomen kansalliset palkinnot kolmellekymmenelle parhaalle tähtitiimille. Lisäksi palkittiin kolme parasta projektiopiskelun hyvää käytännettä International LUMA StarT Education Award 2017 -palkinnoin.

Erityisellä gaalaillallisella palkittiin vielä parisenkymmentä suomalaista innovatiivista oppimisyhteisöä hyvistä käytänteistään sekä StarT:issa aktiivisimpana kuntana Lahti.

Gaala oli osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017.


Palkitut tähtitiimit

Parhaan tähtitiimin palkinto eli International LUMA StarT Award 2017 myönnettiin tiimeille:

  • SOS glove project, Semesta Billingual Boarding School, Bryan Tanamas, Fachry Adam El-Yaqien Mucharam, Sultan Gemilang Kemadi, Indonesia
  • Nature and environment project, Šiaurės licėjaus, Lina Kiliauskait’s kindergarten group, Liettua
  • Weather ball project, Veikkolan yhtenäiskoulu, Aki Kukkosen johdolla 5A + 5B + 7.–9. lk. oppilaat, Suomi

Yleisön suosikit

Kansainvälisessä verkkoäänestyksessä eniten ääniä kymmenestä ehdokkaasta saivat:

  • Well being project about bread, National Science and Technology Development Agency, Supranee Sitthipairojsakul’s group, Thaimaa. 
  • Protect & live project, Büyükçekmece Atatürk Anatolian High School, Nilgün Erentay’s and Nejdet Köker’s group, Turkki.

Aktiivisimmat maat

StarTiin 2016–2017 aktiivisimmin osallistuneet maat 36 mukaan ilmoittautuneesta maasta ovat Turkki ja Liettua. Turkista ja Liettuasta lähetettiin eniten tähtitiimien projektitöitä ehdolle.


Palkitut oppimisyhteisöt

International LUMA StarT Education Award 2017 myönnettiin kolmelle innovatiivisimmalle oppimisyhteisölle. Tuomaristo oli valinnut voittajiksi:

Oppimisyhteisöjen osalta kansainvälisessä yleisöäänestyksessä eniten ääniä sai Energy Project, Miroslav Anti primary school, Futog, Serbia.



Lisätietoja antavat LUMA-keskus Suomen ja StarT-toiminnan johtaja, professori Maija Aksela, 050 514 1450, sekä StarT-toiminnan projektipäälliköt Outi Haatainen (Suomi) ja Essi Purhonen (kansainvälisesti). Heidät kaikki tavoittaa sähköpostitse osoitteesta info@start.luma.fi.

StarT – Yhdessä hyvään tulevaisuuteen!

StarT-toiminnan toteuttamisessa ovat tärkeässä roolissa lukuisat yhteistyökumppanimme, joita ilman StarT ei olisi mahdollinen. LUMA-keskus Suomi -verkosto lanseerasi yhteistyökumppaniensa avulla StarT-toimintamallin Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi tukemaan uusien opetussuunnitelmien mukaista monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

Laaja yhteistyö yhteiskunnan eri toimijoiden sekä yritysten kanssa tarjoaa kaikille StarT-toiminnassa mukana oleville ainutlaatuisia mahdollisuuksia ja kokemuksia. Lisäksi yhteisöllinen toimintamme antaa toimintamme keskiössä oleville lapsille ja nuorille ymmärryksen yhteistyön merkityksestä tulevaisuuden rakentamisen kannalta sekä myös näkymän yhteiskunnan erilaisiin verkostoihin ja erityisesti tulevaisuuden uravaihtoehtoihin sekä LUMA-aineiden merkitykseen.

”Yhdessä hyvää tulevaisuuteen!” ​kuuluu StarTin motto.

StarT on osa Suomi 100 -ohjelmaa ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii StarTin virallisena suojelijana. StarT on LUMA-keskus Suomen tarjoama pysyvä toimintamalli, johon tänä pilottivuonna 2016-2017 on osallistunut yli 800 oppimisyhteisöä 36 maasta​ Haluamme kiittää kaikkia mukana olleita tahoja onnistuneesta kaudesta, joka huipentuu tiistaina 23.5. järjestettävään StarT-gaalaan, johon kaikki ovat tervetulleita.

Toimintaamme tukevat myös lapsia ja nuoria projektiopiskeluun kannustavat StarT-kummit:

  • Pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, Opetushallitus
  • Professori Kimmo Kontula, Suomalainen Tiedeakatemia
  • Johtaja Riikka Heikinheimo, Elinkeinoelämän keskusliitto ry
  • Kehitysjohtaja Laura Juvonen, Teknologiateollisuus ry
  • Erityisasiantuntija Lieselotte Eskelinen, Suomen kuntaliitto ry

Ja StarT-teemakohtaiset kummit, jotka omalla esimerkillään ja toiminnallaan avaavat erityisesti nuorille LUMA-aineiden merkitystä ja uramahdollisuuksia:

  • Professori Samuli Siltanen, Helsingin yliopisto
  • Akatemiaprofessori Markku Kulmala, Helsingin yliopisto
  • Professori Tuija Pulkkinen, Aalto-yliopisto
  • Johtaja, professori Paula Vanninen, Verifin
  • Professori Petri Pellikka, Helsingin yliopisto

LUMA-keskus Suomen verkoston lisäksi StarT-toiminnan toteuttamisessa ovat olleet mukana lukuisat yhteistyökumppanit, jotka tukevat lapsia ja nuoria ja oppimisyhteisöjä rahallisesti lahjoittamalla nimikkostipendejä StarT-gaalassa sekä elämyspalkintoja alueellisilla StarT-festivaaleilla. Lisäksi he ovat tukeneet muun muassa festivaalien ja gaalan oheisohjelmien järjestämisessä, tuomarointityössä ja viestinnässä.

Lämmin kiitos kaikille kaudesta 2016-2017 ja tervetuloa mukaan tulevalle kaudelle 2017-2018! 

International LUMA StarT Award 2017 ehdokkaat: kansainvälinen yleisöäänestys

23.5.2017 jaetaan ensimmäisen kerran kansainväliset International LUMA StarT Award –palkinnot satavuotiaan Suomen kunniaksi. StarT on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017. International LUMA StarT Award 2017 myönnetään kolmelle parhaalle tähtitiimille lasten ja nuorten innovatiivisista projektitöistä luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian saralla. LUMA StarT Education Award 2017 myönnetään kolmelle parhaalle oppimisyhteisölle innovatiivisen yhteisöllisen oppimisen toteuttamisesta StarTin parissa: monialaisista projekteista, yhteisöllisyydestä sekä oppimisen ilon jakamisesta. StarT-tuomaristo on valinnut 10 innovatiivisinta ehdokasta kumpaankin sarjaan ja yleisöäänestys käynnistyy 10.5. Molempien sarjojen kolme parasta sekä yleisön suosikit julkaistaan StarT-gaalassa 23.5. klo 13 Helsingin yliopiston suuressa juhlasalissa, jonne myös media on lämpimästi tervetullut!

Ensimmäisen kerran järjestettyyn kansainväliseen StarTiin osallistui yhteensä yli 800 oppimisyhteisöä ja tähtitiimiä yhteensä 36:sta maasta. Luonnontieteiden, matematiikan, teknologian, sekä monien muiden aineiden monialaista, yhteisöllistä, ilmiöpohjaista projektioppimista on StarTin parissa toteutettu ympäri maailmaa lukuvuonna 2016-2017. Aikaan on saatu paljon upeita, luovia projekteja, joista huokuu oppimisen riemu ja yhdessä tekemisen ilo

Yli kahdeksansadan projektityön ja hyvän käytänteen joukosta International LUMA StarT Award 2017 ehdokkaiksi tuomaristo on valinnut sarjassa 10 parasta painottaen arviointikriteereissään luovuutta, kekseliäisyyttä ja yhdessä tekemisen iloa. Arviointiin on vaikuttanut prosessi, joka välittyy tähtitiimien koostamista projektipäiväkirjoista, projektin luomus, sekä luomuksen esittely videomuodossa. Prosessin osalta tuomaristo on arvioinut tiimin yhteistyökykyä, innostuneen hengen välittymistä sekä lasten ja nuorten omaa aktiivisuutta projektin eri vaiheissa. Luomuksen arvioinnissa tuomaristo on painotettu luovuutta, kekseliäisyyttä ja soveltuvuutta ja sen esittelyn osalta lasten ja nuorten oman panoksen näkymistä esittelyvideon suunnittelussa ja toteutuksessa. Projektitöiden yksityiskohtaisempiin arviointikriteereihin voit tutustua täällä.

Raportoiduista hyvistä käytänteistä tuomaristo on valinnut International LUMA StarT Education Award 2017 ehdokkaiksi 10 innovatiivisinta StarTin toteuttamistapaa. Arviointikriteereissä on korostettu yhteisöllisyyden rakentamista sekä yhteistyötä ulkopuolisten tahojen ja muiden oppimisyhteisöjen kanssa. Hyvien käytänteiden yksityiskohtaisempiin arviointikriteereihin voit tutustua täällä.

StarTissa opitaan yhdessä, myös yleisöäänestyksen kautta!

”StarT on innostanut lapsia ja nuoria sekä opettajia ympäri maailmaa. Raportoidut projektityöt ja oppimisyhteisöjen hyvät käytänteet ovat korkeatasoisia. Niistä välittyy oivaltamisen ja onnistumisen ilo, joka on yksi StarTin päätavoitteista. Jakamalla parhaita ideoita tehtyjen videoiden kautta kaikki oppivat toisiltaan”, sanoo tuomariston puheenjohtaja, StarT-hankkeen johtaja, professori Maija Aksela LUMA-keskus Suomesta.

Tuomariston valitsemat International LUMA StarT Award 2017 -ehdokkaat näkyvät alla. Käy tutustumassa, inspiroidu ja opi uutta! Äänestä suosikkiasi 21.5. mennessä.

  1. Cave project, Agrupamento de Escolas Cidade do Entroncamento, Francisco Gonçalves José Dias Rute Nunes, Portugali
  2. Flight/Aviation project, Echipa Multitouchnme, Georgeta Cozma, Chereche Nicoleta Students: Mihalca Patrik , Mihai Olariu, Codru Erdei, Toni Caia, Romania
  3. Mathematics of the chestnut, Szivárvány Kindergarten, Kistelek, Éva Virágné Szqcs and Csilla Novák, Unkari
  4. Nature and environment project, Šiaurės licėjaus, Lina Kiliauskait’s kindergarten group, Liettua
  5. Programming and robotics project, TriRoboNauts, Spahou Stefania, Staridas Vasileios, Roumeliotis Fotios, Stafila Galini, Siomos Nektarios, Kreikka
  6. Protect & live project, Büyükçekmece Atatürk Anatolian High School, Nilgün Erentay’s and Nejdet Köker’s group, Turkki
  7. SOS glove project, Semesta Billingual Boarding School, Bryan Tanamas Fachry Adam El-Yaqien Mucharam Sultan Gemilang Kemadi, Indonesia
  8. Stars and space project, Salesian School Santo Domingo Savio, Jose Maria Diaz Fuentes, José Illana Lope Jimena Díaz del Álamo Elena López Sevilla Laura García Morcillo Ana Soledad Lara Fernández, Espanja
  9. Weather ball project, Veikkolan yhtenäiskoulu, Aki Kukkosen johdolla 5A + 5B + 7-9lk oppilaat, Suomi
  10. Well being project about bread, National Science and Technology Development Agency, Supranee Sitthipairojsakul’s group, Thaimaa

Tuomariston valitsemat International LUMA StarT Award Education 2017 -ehdokkaat näkyvät alla. Äänestä suosikkiasi 21.5. mennessä!

  1. Collaboration among geography, chemistry and social studies teachers in an interdisciplinary project, Pirkkalan yläaste, Kati Lahtinen, Suomi
  2. Collaboration of education and teacher training programme through StarT, MTA-SZTE Science Education Research Group, Faculty of Science and Informatics US, Erzsébet Korom, Unkari
  3. Collaboration with Physical Cultural and Sports Centre, Jonava children’ nursery-kindergarten ”The Sun”, Natalija Zuravlioviene, Liettua
  4. Collaboration with Science on Stage Turkey -project, Päiväkoti Satulaiva, Taipalsaari, Kirsi Rehunen, Suomi
  5. Collaborative StarT fair, Odessa ORT Zhabotinski school, Anna Michurina, Ukraina
  6. Community outreach, Green group, Khadija Azaitraoui, Marokko
  7. Developing a learning module for studying mathematics in one’s surroundings, IES Santo Domingo, Eva Acosta Gavilán, Espanja
  8. Developing student workshops in learning community, Primary School ” Miroslav Anti”, Gordana Hajdukovi-Jandri, Serbia
  9. Involving the entire school community in StarT, Betygala Maironis gymnasium, Saule Tiskuviene, Liettua
  10. Series of activities to foster STEAM education in primary schools, De Creatieve STEM, Sanne Cools, Belgia

Sekä projektien tähtitiimien että hyvien käytänteiden videonäytteet ja oppimispäiväkirjat löytyvät täältä.

StarTissa toteutetaan monialaisia teemaopintoja – tervetuloa mukaan!

StarT on LUMA-keskus Suomi -verkoston ja sen yhteistyötahojen käynnistämä uusien opetussuunnitelmien mukainen toimintamalli, jolla tuetaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja teemaopintojen toteuttamista varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

StarTin päätavoitteena on lisätä lasten ja nuorten innostusta matematiikkaa, luonnontieteitä ja teknologian opiskelua kohtaan innostavien projektien kautta.

StarTin pitkäaikaisena tavoitteena on vakiinnuttaa yhteisöllinen ja innostava StarT-toiminta osaksi koulujen ja muiden oppimisyhteisöjen jokavuotista toimintaa. Tähtitiimit päiväkodeista, kouluista, harrasteryhmistä ja kodeista jakavat oppimisen iloa kansallisessa ja kansainvälisessä StarT-yhteisössä yhteisten tapahtumien ja yleisöäänestysten kautta.

Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita mukaan StarT-toimintaan! Äänestys on auki verkossa 21.5. asti.

Kuva: LUMA-keskus Suomi

Tervetuloa elämykselliseen StarT-gaalaan 23.5.

Elämyksellinen StarT -gaala järjestetään tiistaina 23.5. klo 13.00–17.00, Helsingin yliopiston päärakennuksen, suuressa juhlasalissa (Aleksanterinkatu 5). StarT -gaala on yleisölle avoin tilaisuus. Tervetuloa!

Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita mukaan kokemaan ainutlaatuisia elämyksiä juhlavassa gaalassa ja iloitsemaan lasten ja nuorten oppimisesta heidän kanssaan.

StarT-gaala on kansallisen ja kansainvälisen StarTin huipentuma. Palkintojenjakotilaisuus, jossa monet StarTin yhteistyökumppaneista tulee palkitsemaan StarTissa menestyneitä lasten ja nuorten tähtitiimejä sekä oppimisyhteisöjä. Lisäksi Gaalassa jaetaan International LUMA StarT Award 2017 ja International LUMA StarT Education Award 2017 -palkinnot kansainvälisesti ansioituneimmille tähtitiimeille projekteista sekä oppimisyhteisöille heidän hyvistä käytänteistään.

LUMA-keskus Suomi on käynnistänyt Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi yhteisöllisen ja innostavan StarT-toimintamallin, jonka toivotaan vakiintuvan osaksi oulujen ja muiden oppimisyhteisöjen jokavuotista toimintaa. Lapsista ja nuorista koostuvat tähtitiimit kodeista, päiväkodeista, kouluista ja harrasteryhmistä jakavat oppimisen iloa kansallisessa ja kansainvälisessä StarT-yhteisössä, jossa on tänä lukuvuonna lähes 800 oppimisyhteisöä 36:sta eri maasta.

 

Lue lisää:

Tervetuloa StarT-festivaaleille!

StarT-festivaaleilla opitaan uutta ja innostutaan luonnontieteistä ja matematiikasta

Maalis-huhtikuussa järjestetään alueellisia StarT-festivaaleja eri puolilla Suomea. StarT-festivaalit ovat mukavia tapahtumia, jossa erityisesti lapset ja nuoret ‒ Suomen tulevaisuuden tekijät  ‒ saavat tuoda esille omaa osaamistaan ja jakaa yhdessä tekemisen ja oppimisen iloa. Myös erilaiset oppimisyhteisöt esittelevät festivaaleilla ilmiöpohjaisen oppimisen toteuttamiseen liittyviä hyviä käytänteitään, joista muut opettajat ja ohjaajat saavat uusia ideoita.

Alueelliset StarT-festivaalit ovat osa laajempaa LUMA-keskus Suomen Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi käynnistämää StarT-toimintamallia, jolla tuetaan uusien opetussuunnitelmien mukaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien sekä teemaopintojen toteuttamista varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

StarTissa opitaan tekemällä yhdessä ilmiöpohjaisia projekteja. Päätavoitteena on lisätä lasten ja nuorten innostusta matematiikkaa, luonnontieteitä ja teknologian opiskeluun.

StarTin pitkäaikaisena tavoitteena on vakiinnuttaa yhteisöllinen ja innostava StarT-toiminta osaksi koulujen ja muiden oppimisyhteisöjen jokavuotista toimintaa. Lapsista ja nuorista koostuvat tähtitiimit kodeista, päiväkodeista, kouluista ja harrasteryhmistä jakavat oppimisen iloa kansallisessa ja kansainvälisessä StarT-yhteisössä, jossa on mukana tänä lukuvuonna lähes 800 oppimisyhteisöä 36:sta eri maasta.

Luontoetsivätoimisto Vesakon Kukat osallistui StarTiin tänä lukuvuonna tähtiä ja avaruutta tutkivalla projektillaan.Kerho-ohjaaja Kati Hirviniemi kertoo innostuneensa StarTin mahdollisuuksista:

“Projektioppiminen on ehdottomasti tuonut lisää syvyyttä tutkimuksiimme. Olen hyödyntänyt StarTin tarjoamia tukimateriaaleja ja projektin aikana ollaan lasten kanssa pohdittu entistä enemmän sitä, mitä he oikeastaan itse haluavat tehdä ja tutkia. Mitä projektissa tuotetaan? Lopuksi ollaan reflektoitu yhdessä koko projektin toteutusta. Projektioppiminen on tuonut hirveän paljon enemmän kerhokerroillemme. Kerhossa aiotaan jatkossakin keskittyä projektioppimiseen StarTin tukemana.”

 ”Yhdessä hyvää tulevaisuuteen!” kuuluu StarTin motto. Yhteisen tulevaisuuden rakentamisessa StarTissa ovat tärkeässä roolissa myös lukuisat yhteistyökumppanit, joita ilman StarT ei olisi mahdollinen. He ovat mukana niin viestinnässä, tarjoavat asiantuntijatukea oppimisyhteisöille kuin palkitsevat ansioituneimpia tähtitiimejä ja oppimisyhteisöjen hyviä käytänteitä.

Alueellisilla StarT-festareilla palkitaan osallistujia erilaisin elämyksin ja tavarapalkinnoin. Pääpalkintona on pääsy StarT-gaalaan, jossa kaikki palkitaan rahallisin tunnustuspalkinnoin. Gaala on sekä kansallisen että kansainvälisen StarT-toiminnan huipentuma ja kuluvana lukuvuonna se järjestetään 23.5.2017 Helsingissä osana valtakunnallisia LUMA-päiviä.

StarT on pysyvä osa LUMA Suomen toimintaa ja kaikki ovat tervetulleita mukaan toimintaan!

Lue lisää:

 

 

 

Samuli Siltanen innostuu kuvista, joita matematiikka ja tietokoneet yhdessä voivat tuottaa

Samuli Siltanen innostuu kuvista, joita matematiikka ja tietokoneet yhdessä voivat tuottaa

StarTin Arjen matematiikkaa –teeman kummi Samuli Siltanen työskentelee teollisuusmatematiikan professorina Helsingin yliopistossa. Teollisuusmatematiikassa ratkotaan käytännöllisiä ongelmia matemaattisten tietokoneohjelmien avulla. Esimerkiksi lääkäri saa käyttöönsä parempia röntgenkuvia potilaasta, kun niitä käsitellään ovelasti matemaattisilla laskuilla.

Siltasella matematiikka on ollut aina sydämessä.

”Olen tykännyt laskemisesta ihan lapsesta asti, ja koulussa matikka meni aina hyvin. Tuntui luonnolliselta lähteä opiskelemaan matematiikkaa lukion jälkeen. Tohtoriksi väiteltyäni menin töihin yritysmaailmaan kehittämään uudenlaista lääketieteellistä röntgenkuvausta.”

 

Japanin kautta professoriksi

Vaikka yritysmaailmassa matematiikalla pystyi kehittämään paljon uutta, akateeminen tutkimus kiehtoi Siltasta edelleen. Hän lähti Japaniin puolentoista vuoden pestille postdoc-tutkijana. Sen jälkeen hän työskenteli vielä pari vuotta teollisuudessa, kunnes sai professuurin Tampereen teknillisestä yliopistosta 2006. Helsingin yliopistoon Siltanen siirtyi 2009.

 

Kaikki voivat oppia matematiikkaa

Siltasen mukaan matikkapää on kiinnostusta laskemista kohtaan ja kärsivällisyyttä pohtia matemaattisia pulmia niin kauan että ne ratkeavat. Se ei siis ole mikään synnynnäinen ominaisuus, joka toisilla on ja toisilla ei ole.

”Toisilla on toki enemmän taipumusta matikkatouhuiluun kuin toisilla, mutta kaikki sitä voivat oppia. Työtä se vaatii jokaiselta, koska matematiikka ei ole helppoa. Mutta se tekeekin siitä palkitsevaa!” Siltanen iloitsee.

 

Matematiikka näkyy kaikkialla

Nykymaailmassa matematiikka on kaikkialla, me emme vain näe sitä. Instagramin ja Snapchatin filtterit ovat matematiikkaa, puhelimessa puhuessamme ääni kulkee digitaalisena matemaattisten ohjeistusten mukaisesti, ja sosiaalisen median käyttö perustuu mutkikkaisiin algoritmeihin, jotka valitsevat sisällön fiideihimme. Erityisesti Siltasta kiehtoo, miten tietokoneen ja matemaattisten kaavojen avulla voidaan luoda jännittäviä kuvia. Kuvat voivat esittää potilaan sisuskaluja, huikeaa funktiota tai erikoista muotoa.

Mutta onko jotain minkä kanssa matikalla ei olisi mitään tekemistä?
Siltanen pohtii hetken ja keksii:

“Rakkauden! Siis ihmisten väliseen rakkauden; ihmisen ja matematiikan väliseen rakkauteen se tietysti liittyy!”

 

Jaksakaa lukea matematiikkaa!

Siltanen kannustaa lapsia ja nuoria matematiikan opiskeluun, sillä se avaa niin monia ovia tulevaisuudessa. Esimerkiksi lääkäriksi, insinööriksi, mediataiteilijaksi, merentutkijaksi, yritysjohtajaksi tai maailmanparantajksi ryhtyvälle matematiikka on mahtava työkalu.

”Jos matikan opetuksenne on tylsää, vaatikaa hauskempaa materiaalia! Ja ottakaa lukiossa rohkeasti pitkä matematiikka!” Siltanen kehottaa.

 

Teksti: Jenni Vartiainen.

Ilmakehän tutkijan työnkuva on monipuolinen sekä kotimaassa että ulkomailla

Ilmakehän tutkijan työnkuva on monipuolinen sekä kotimaassa että ulkomailla

Luonto ja ympäristö –teeman StarT-kummina toimii Akatemiaprofessori ja Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen ilmakehätieteiden osaston johtaja Markku Kulmala: Luonto on aina kiinnostanut Kulmalaa ja hän on katsellut mm. pilviä ja miettinyt ilmakehän ja metsien vuorovaikutusta jo nuorena ollessaan kesätöissä metsissä:

”Tein erilaisia niin sanottuja metsänparannustöitä, istutin esimerkiksi puun taimia tuhansia kappaleita.”

 

Ilmakehän tutkimus pyrkii vastaamaan moniin kysymyksiin

Nykyisessä työssään Kulmalan jokainen työpäivä on erilainen. ” Teen tutkimusta, opetan, ohjaan jatko-opintoja ja ohjaan post-doceja sekä osallistun erilaisiin palavereihin ja haastatteluihin.” Lisäksi Kulmala matkustaa paljon töidensä puolesta, nykyään moni matka suuntautuu varsinkin Kiinaan ja Venäjälle. Ne ovat Kulmalan mukaan ilmakehän tutkijan kannalta mielenkiintoisia kohteita: ”Kiinan ilmanlaatu on hyvin oleellinen asia, joka vaikuttaa ilmakehään ja myös ilmastoon.” Venäjä taas kiinnostaa runsaiden luonnonvarojensa takia, sillä Siperia on vielä suurilta osin tuntematon: ”Se voi olla hyvin merkittävä hiilidioksidin lähde, mutta se voi olla myös hiilinielu.”

Myös metaanin vaikutukset ikiroudan sulaessa mietityttävät: mitä metaanille tapahtuu ja miten nopeasti sitä ikiroudasta vapautuu? Ja entäpä miten vaikuttaa meriväylä Jäämerellä Euroopasta Aasiaan, kun se alkaa oikeasti toimimaan? Kulmalalla on mielessään monia kysymyksiä.

”Mitä tapahtuu luonnolle ympäristölle, alkuperäiskansoille, mitä siellä tapahtuu tälle infrastuktuurille, joka on ikiroudan päälle rakennettu?”

Muun muassa näihin kysymyksiin pyritään saamaan vastauksia tekemällä mahdollisimman monipuolisia mittauksia. Yksi tällainen monipuolisia mittaustuloksia tuottava SMEAR II -asema löytyy Suomesta Juupajoen kunnasta Hyytiälästä ja Kulmala määritteleekin päätavoitteekseen saada perustettua samanlaisia mittausasemia aluksi Siperiaan ja Kiinaan ja lopulta ympäri maapalloa.

Yhden mittausaseman perustaminen maksaa muutamia miljoonia, joten kovin nopeasti niitä ei saada pystytettyä. Lisäksi mittausaseman tavoitteena on tuottaa avointa dataa ja sallia tutkijoille vapaa kulku asemille. Kulmala huomauttaa, että ihan joka puolella maapalloa tällainen ei ole itsestään selvää tai helppoa, mutta asiassa on silti pystytty etenemään myönteisessä hengessä.

 

Ilmakehän tutkimus on kansainvälistä ja monitieteistä

Ilmakehä on hyvin monimutkainen, eikä sieltä voi poimia pelkästään yksittäisiä kiehtovia seikkoja, vaan kysymys on kokonaisuudesta. ”Tässä löytyy yhtä aikaa sovellettavaa ja yhtä aikaa hyvin paljon perustutkimusta. Perustutkimus ja soveltava tutkimus kulkevat käsi kädessä”, Kulmala pohtii.

Ilmakehätieteiden tuloksia voimme nähdä joka päivä katsomalla sääennusteita, sillä myös meteorologia on osa ilmakehätieteitä. Lisäksi ”aina, kun puhutaan jostain ilmastosta, ilman laadusta, siitä, miten arktiset alueet muuttuvat, tai miten metsävyöhyke muuttuu, niin siinä aina nähdään ilmakehätieteen tuloksia”, Kulmala valottaa.

Kulmalan mukaan tieteen tekeminen on välillä yksinäistä ja välillä sitä tehdään isoissa ryhmissä, jolloin yhdessä mietitään ja mitataan. Ilmakehätieteiden parissa järjestetään joskus isoja mittauskampanjoita ympäri maailmaa, jolloin ollaan isossa porukassa, mutta sitten taas saatetaan jonkin aikaa tehdä tutkimusta yksin omassa työhuoneessa.

”Tarvitaan ihmisiä jotka ovat valmiita yksin puurtamaan, mutta tarvitaan myös ihmisiä, jotka ovat valmiita ja riittävän lahjakkaita sosiaalisesti, että pystyvät toimimaan isossakin ryhmässä kansainvälisissä ja myös monitieteisissä puitteissa.”

Näissä ryhmissä voi olla ihmisiä hyvinkin monilta eri aloilta kuten: fyysikoita, kemistejä, meteorologeja, metsäntutkijoita, humanisteja ja sosiologeja. Kulmalan mukaan yhteistyö eri alojen ja maiden välillä kannattaa.

”Kun nämä ongelmat ovat maailmanlaajuisia, niin niitä ei yksi ihminen, yksi tieteenala tai yksi valtakunta pysty ratkaisemaan, vaan tarvitaan laajaa kansainvälistä yhteistyötä.”

Kulmalan mukaan eräs vääristynyt mielikuva luonnontieteilijöistä voisi olla sellaiset tyypit, jotka istuvat yksin jossain norsunluutornissa. Hänen mukaansa sellaisia tutkijoita, jotka tekevät yksin vain mitä heitä itseään huvittaa välittämättä mistään mitään ei enää ole olemassa. ”Ja, jos onkin, niin he eivät kyllä kauhean hyvin pärjää. He ovat niin kuin sukupuuttoon kuolemassa oleva laji, tällaiset norsunluutornissa olevat tutkijat”, Kulmala toteaa.

Nuorille Kulmala haluaa haasteista huolimatta luoda toivoa paremmasta: ”Huolimatta siitä, että on tällaisia globaaleja haasteita, vaikka ruuan tuotanto, puhtaan veden riittävyys, ilmasto, ilmanlaatu, biodiversiteetti ja energian riittävyys, niin meillä on toivoa.” Hän luottaa sekä vanhoihin tieteentekijöihin: ”Koska meillä on vakaa tarkoitus löytää näitä yhteyksiä näiden asioiden välillä” että uusiin, tuleviin tieteentekijöihin: ”Tarvitaan ilman muuta uutta sukupolvea ja innostuneita nuoria ja lapsia ilmakehätieteissä että oikeasti pystytään vastaamaan näihin globaaleihin haasteisiin.”

 

Lue lisää:

 

Teksti: Emma Karjalainen.

StarT-kummi Tuija Pulkkinen kannustaa kysymään ja kyseenalaistamaan

12.10.2016

StarT-kummi Tuija Pulkkinen kannustaa kysymään ja kyseenalaistamaan

Tähdet ja avaruus -teeman StarT-kummi Tuija Pulkkinen on avaruusfysiikan ja -tekniikan professori Aalto-yliopistossa. Tällä hetkellä hän toimii myös yliopiston tutkimuksesta ja innovaatioista vastaavana vararehtorina. Pulkkinen kannustaa kysymään ja kyseenalaistamaan. Hän korostaa, että ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä, sillä vain kysymällä ja kyseenalaistamalla maailma voi mennä eteenpäin .

Pulkkinen kertoo, että luonnontieteet ovat kiinnostaneet häntä kahdesta syystä:

”Toisaalta on mukava ymmärtää miten luonto ympärillämme toimii, toisaalta minä pidän asioiden esittämisestä matemaattisessa muodossa, joka auttaa ymmärtämään ilmiön syitä ja seurauksia ja sitä kautta tekee myös niiden ennustamisen mahdolliseksi.”

Hän jatkaa, että hän kiinnostus luonnontieteitä kohtaan johti sattumalta avaruusfysiikan tutkijaksi asti. Työ avaruuden tutkijana on ollut antoisaa ja se on tarjonnut mahdollisuuksia tehdä kansainvälistä yhteistyötä sekä yhdistää havaintoja ja teoreettisista mallinnusta.

Avaruustutkimuksen tulokset näkyvät myös arjessa

Avaruudessa meitä kiehtovat monet asiat. Pulkkisen mukaan tutkimusmatkailu on yksi selkeä aspekti:

”Katson taivaalle ja mietin onko jossain kaukana joku muu sivilisaatio – ja mitkä ovat mahdollisuutemme sen löytämiseen.”

Avaruudesta löytyvät planeetat tarjoavat tutkijoille aina vain uusia maailmoja, joiden ominaisuudet yllättävät kerta toisensa jälkeen. Pulkkisen mukaan myös avaruudessa tarvittava tekniikka on kiehtovaa ja tarjoaa insinööreille runsaasti haasteita: laitteiden tulee olla pieniä, itsenäisiä, rikkoutumattomia ja pärjätä pitkälle erittäin vähällä energiamäärällä.

Avaruudesta ratkaisu ihmiskunnan ongelmiin?

Pulkkisen mukaan avaruudesta voi löytyä monenlaista hyödynnettävää, ja jo nyt on puhuttu paljon esimerkiksi asteroidien mineraalivaroista ja energiantuotannosta avaruudessa. Hänen mukaansa avaruuden nopeimmat hyödyt tulevat kuitenkin niistä sovelluksista, joita satelliittimittaukset ja satelliittiteknologia tuottavat. Monet meistäkin nauttivat jo esimerkiksi paikannukseen perustuvista palveluista, kuten reittioppaasta, satelliittitelevisiosta sekä sääennusteista.

”Monet avaruuteen kehitetyt teknologiat ovat hyödynnettävissä myös maanpäällisissä sovelluksissa, joista hyviä esimerkkejä ovat mm. korvakuumemittari, infrapuna-aaltoja heijastavat ensiapupeitot ja aurinkopaneelien kehitys.”

Lisää tutkimustuloksia löytää esimerkiksi NASAN Wikipedia –sivuilta..

Tiede kehittyy kysymysten avulla

Omassa tutkimustyössään Pulkkinen käyttää satelliittihavaintoja ja tietokonemallinnusta, joka vaatii supertietokonelaskentaa. Näiden havaintojen ja mallinnuksien avulla hän selvittää niitä prosesseja, jolla auringosta peräisin olevat hiukkaspurskeet pääsevät maapallon lähiavaruuteen ja aina ylempään ilmakehään asti.

Pulkkisen mukaan välillä tulee työskenneltyä yksin ja välillä isommissa tai pienemmissä porukoissa. Tärkeimpänä seikkana hän pitää hyvän, tiedettä eteenpäin vievän kysymyksen löytämistä. Siihen vaaditaan usein erilaisten mielipiteiden kuuntelemista ja pohdintaa monista eri näkökulmista. Pulkkinen sanookin, että

”Ennakkoluulottomat nuoret opiskelijat ovat tässä usein hyvä kumppani, sillä heillä on vielä tuore näkemys ja rohkeutta lähteä esittämään epätavallisia kysymyksiä ja haastamaan aikaisempia tuloksia.”

Pulkkinen myöntää, että luonnontieteilijät mielletään usein yksin puurtaviksi teoreetikoiksi, joilla ei ole kovin hyvää käsitystä todellisuudesta. Tämä väärinkäsitys on kuitenkin helppoa oikaista menemällä katsomaan tutkijoiden työskentelyä: ”oman kokemukseni mukaan yhdessä tekeminen on iso ilo ja monen fyysikon tapa toimia”