VERIFINin johtaja Paula Vannista kiehtoo kemian mystisyys

Professori Paula Vanninen toimii StarTin Hyvinvointi ja terveys -teeman kummina.

VERIFIN eli kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti on Kemiallisen aseen kieltosopimuksen keskusjärjestön (OPCW) nimetty laboratorioyksikkö, joka tekee tutkimusta, antaa koulutusta ja toimii kemiallisten aseiden kieltosopimuksen kansallisena viranomaisena.

Vannista työssä kiehtoo työn haastavuus ja vaikuttaminen kansainvälisesti merkittäviin asioihin. Hänen mukaan parasta työssä on tutkimusryhmän vetäminen, johtaminen itsessään ja se, että joka päivä oppii jotain uutta kemiasta.

”Työni on kaukana perinteisestä virastotyöstä. Tämä työ on monipuolista ja vaihtelevaa: tutkimuksia, itseäni kiinnostavia tekniikoita, kuten nestekromatografiaa ja massaspektrometriaa.”

Näytteiden analysointi vaatii tarkkuutta

VERIFINin laboratoriossa on tutkittu muun muassa Syyriasta tulleita ympäristönäytteitä ja biolääketieteellisiä näytteitä. Näytteitä tutkivat työntekijät eivät tiedä mistä näyte tulee, mutta näytteiden tulee kuitenkin olla koko ajan jäljitettävissä, jotta mahdolliset rikkomukset osataan jäljittää.

Ensimmäisessä vaiheessa näyte jaetaan erilaisiin fraktioihin, kuten haihtuviin ja haihtumattomiin yhdisteisiin. Tätä vaihetta kutsutaan näytteenkäsittelyksi.

”Näytteenkäsittelyn jälkeen mitataan sormenjälkispektrejä, joilla saadaan tunnistettua yhdisteet asiantuntijoiden ja tietokantojen avulla. Jokaisella yhdisteellä on omanlainen sormenjälkispektri.”

Tämän lisäksi biolääketieteellisistä näytteistä, kuten potilaan tai uhrin verestä tai virtsasta voidaan tehdä kohdennettua analyysiä. Pitoisuudet näissä voivat olla niin pieniä, että tarvitaan erilaisia tekniikoita, jossa ei saada koko sormenjälkeä vaan vain osia siitä.

Kemiallisten aseiden käyttö on rikos ihmiskuntaa vastaan

Näytteiden sisältämät myrkyt, kuten Sariini-hermomyrkky, täytyy tunnistaa kahdella eri tekniikalla. Tämän lisäksi näytteet menevät kahdelle eri laboratoriolle, joiden tulosten tulee olla yhtenevät.

”Näillä on valtava poliittinen merkitys, joten tämä on ainoa tapa, jolla pystytään luotettavasti varmistamaan, että joku on todella rikkonut kemiallisten aseiden kieltosopimusta. Lisäksi kemiallisten aseiden käyttö on rikos ihmiskuntaa vastaan.”

Vanninen myös korostaa, että kemiallisten aseiden tutkimisen tulee olla riippumattomien tahojen tekemää, jotta luotettavuus voidaan taata. Mediassa heti iskun jälkeen esitetyt tiedot iskussa käytetyistä aineista ei siis riitä.

Luonnontieteiden osaaminen avainasemassa

Vanninen kertoo kaikkien luonnontieteiden olevan tärkeitä VERIFINissä:

”Kemian ja biologian ohella fysiikan osaamisesta on meillä todella hyötyä. Ja kaikkienhan meidän tulee osata laskea, vaikka ei ehkä sellaista syvällistä matematiikkaa tarvitakaan.”

Näiden lisäksi hän mainitsee tilastotieteen ja ohjelmoinnin taitojen olevan hyödyllisiä työssään.

Kemian mystisyys

Vanninen kertoo, että häntä kiehtoo kemian haastavuus ja eri aineiden väliset reaktiot. Hän vertaa reaktioita ruuanlaittoon, jossa täytyy löytää sopivia makuyhdistelmiä ja toisia aineita ei taas kannata sekoittaa lainkaan.

”Kemistin taidot parhaimmillaan kotikeittiössä. Olen intohimoinen kokki. Saatan käyttää koko lauantaipäiväni uusien asioiden luomiseen. Minulla on aina yksi uusi ruoka kokeiluvaiheessa.”

Vanninen ei halua kuitenkaan korostaa liikaa kemian haastavuutta:

”Ei kannata pelätä asioiden monimutkaisuutta tai ajatella kemiasta tai matematiikasta, että en minä osaa tätä. Ne vaativat työntekoa.”

Kemian opinnot aukaisevat paljon hyviä työpaikkoja ja erilaisia mahdollisuuksia kaupan alalla, teollisuudessa, tutkijana. Ei ole siis mikään pakko työskennellä laboratoriossa.

Jokaiselle löytyy oma tie unelmien työhön

Tulevaisuuttaan pohtivia nuoria Vanninen haluaa rohkaista kokeilemaan eri asioita. Pitää ottaa selvää, mistä on kiinnostunut ja täytyy antaa itselleen mahdollisuus kiinnostua uusista asioista.

”En minäkään halunnut alun perin johtajaksi. Jokaiselle löytyy oma urapolku, mutta olkaa itsellenne rehellisiä. Uskaltakaa kokeilla, perehtykää asioihin. Sieltä se kipinä voi syntyä hyvin pienistäkin asioista.”  

Lue lisää:

Teksti: Kaisa Väätäinen

Unelma-ammattina kaukokartoittaja

Geoinformatiikan professori Petri Pellikka Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitokselta toimii Startin Koti, kulttuuri ja kansainvälisyys – teeman kummina. Pellikka tutkii ja opettaa kaukokartoitusta eli sitä, miten satelliiteista tai lentävältä alustalta kuvatusta aineistosta voidaan johtaa maanpinnan ominaisuuksia kuvaavia karttoja.

Tätä työtä hän on päässyt tekemään niin Suomen poronlaiduntutkimuksista ja Kanadan jäämyrskytuhojen kartoituksesta jäätiköiden muutosten monitoroitiin Alpeilla ja maanpeitteen muutoksien syiden ja seurauksien selvitykseen Afrikassa.

”Tutkimuskenttäni on varsin globaali, sillä innostun helposti monista asioista. Viimeisen vuoden olen viettänyt pääosin Kiinassa ja Uudessa-Seelannissa.”

Varsinaisen professuurinsa lisäksi Pellikka on Helsingin yliopiston Taitan tutkimusaseman johtaja Keniassa. Asema on monitieteinen keskus, joka pyrkii vastaamaan siihen, mitä tapahtuu vesivaroille, luonnon monimuotoisuudelle, ilmastolle ja ihmisten toimeentulolle, kun metsät vähenevät.

 

Kiinnostus luontoon ja karttoihin

”Olen ollut jo pienestä pitäen kiinnostunut kartoista ja luonnosta, piirtelin Euroopan kartan uusiksi jo 10 -vuotiaana olettaen meren pinnan nousevan 200 metriä.”

Jo nuoruuden kesätyöt menivät Pellikalla metsätöissä ja maanmittaustöissä, mutta hän päätyi kuitenkin ensin opiskelemaan historiaa. Historian opinnot eivät kuitenkaan tarjonneet maastotöitä ja kokeellista analyysiä, joista hän nautti, joten hän vaihtoi maantieteiden pariin.

Nykytyössään Pellikka voi kartoittaa metsiä sekä niiden merkitystä ja tilaa ympäri maailmaa kaukokartoitusaineistoja käyttäen. Hän sanookin olevansa unelma-ammatissaan, sillä saa yhdistää kaikki opiskeluvaihtoehtonsa työssään ja tutkimuksissaan – sekä opettaa niissä nykyopiskelijoita.

 

Kaikki liittyy kaikkeen

Kartoittamisessa Pellikkaa kiehtoo se, miten luonnossa kaikki on toisistaan riippuvaista, on sitten kyse vaikka siitä missä tietty kasvilaji voi kasvaa. Minkälaisia vaikutuksia on esimerkiksi maankäytön muutoksella luonnon monimuotoisuuteen tai vesivaroihin tropiikissa, tai liikennemäärillä ilmanlaatuun?

”Minua myös kiehtoo tutkimustuloksista tiedottaminen, ei vain tiedejulkaisujen kautta, vaan mediassa.”

Pellikan artikkeleita löydät tämän jutun lopusta. Lisäksi hän on tehnyt yhdessä kollegansa kanssa myös elokuvia Taitan tutkimusaseman tutkimustuloksista, jotka ovat nähtävillä verkossa.

 

Paremman maankäytön puolesta

Pellikan työn tuloksia voi nähdä ympärillä koko ajan, sillä hän on ollut mukana kokoamassa yhteiskunnan eri osa-alueita kokoavia paikkatietoaineistoja, joita voidaan hyödyntää maankäytön suunnittelussa.

”Tällä hetkellä tutkimme vuoristometsien merkitystä veden varastona tropiikissa ja yritämme sitä kautta tuottaa tietoa ja peräänkuuluttaa metsien tärkeyttä myös vesivarastona. Se on äärimmäisen tärkeätä veden puutteesta kärsivillä alueilla Afrikassa.”

 

Yhteisöllisyyttä tutkimusryhmissä

Nykyisin tutkimusryhmissä on asiantuntijoita eri osaamisalueista, esimerkiksi Pellikan tutkimuksissa Kenian Taitavuorilla ryhmään kuuluu niin sosiaalitieteilijöitä kuin fyysikoita ja kasvitietelijöitäkin. Hänen mukaansa on hienoa saada työskennellä nuorten opiskelijoiden kanssa. Yksinäisiäkin hetkiä toki tarvitaan aineistoja analysoidessa ja joskus maastotöissä on ihan parasta olla yksin.

”Välillä maastotöissä on myös mukana ei toivottuja seuralaisia, kuten käärmeitä. Kobra voi loikoilla termiittikeossa tai python mutkitella auton alle.”

 

Osallistumalla rikkomaan ennakkoluuloja

Luonnontieteilijöitä ajatellaan Pellikan mukaan usein vain tietokonetta tuijottavina nörtteinä, joilla ei ole sosiaalista elämää ja hauskaa. Hänen mukaansa luonnontieteet ovat kuitenkin kiehtovia, kun alkaa ymmärtämään syitä, seurauksia ja takaisinkytkentöjä. Pellikan mukaan ennen kaikkea osallistumalla tieteen tekemiseen voi muuttaa mielikuvia:

”Luonnontiede on todella jänskää tiedettä.”

Lisäksi hän kehottaa ottamaan nykyajan tietotulvasta oleellisen irti, sillä nykyaika tarvitsee tietokoneiden parissa kasvaneita taitureita, kuitenkaan leikkiä ja liikkumista unohtamatta.

 

Lue lisää Pellikan artikkeleista:

Teksti: Kaisa Väätäinen

 

International LUMA StarT Award 2017 ehdokkaat: kansainvälinen yleisöäänestys

23.5.2017 jaetaan ensimmäisen kerran kansainväliset International LUMA StarT Award –palkinnot satavuotiaan Suomen kunniaksi. StarT on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017. International LUMA StarT Award 2017 myönnetään kolmelle parhaalle tähtitiimille lasten ja nuorten innovatiivisista projektitöistä luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian saralla. LUMA StarT Education Award 2017 myönnetään kolmelle parhaalle oppimisyhteisölle innovatiivisen yhteisöllisen oppimisen toteuttamisesta StarTin parissa: monialaisista projekteista, yhteisöllisyydestä sekä oppimisen ilon jakamisesta. StarT-tuomaristo on valinnut 10 innovatiivisinta ehdokasta kumpaankin sarjaan ja yleisöäänestys käynnistyy 10.5. Molempien sarjojen kolme parasta sekä yleisön suosikit julkaistaan StarT-gaalassa 23.5. klo 13 Helsingin yliopiston suuressa juhlasalissa, jonne myös media on lämpimästi tervetullut!

Ensimmäisen kerran järjestettyyn kansainväliseen StarTiin osallistui yhteensä yli 800 oppimisyhteisöä ja tähtitiimiä yhteensä 36:sta maasta. Luonnontieteiden, matematiikan, teknologian, sekä monien muiden aineiden monialaista, yhteisöllistä, ilmiöpohjaista projektioppimista on StarTin parissa toteutettu ympäri maailmaa lukuvuonna 2016-2017. Aikaan on saatu paljon upeita, luovia projekteja, joista huokuu oppimisen riemu ja yhdessä tekemisen ilo

Yli kahdeksansadan projektityön ja hyvän käytänteen joukosta International LUMA StarT Award 2017 ehdokkaiksi tuomaristo on valinnut sarjassa 10 parasta painottaen arviointikriteereissään luovuutta, kekseliäisyyttä ja yhdessä tekemisen iloa. Arviointiin on vaikuttanut prosessi, joka välittyy tähtitiimien koostamista projektipäiväkirjoista, projektin luomus, sekä luomuksen esittely videomuodossa. Prosessin osalta tuomaristo on arvioinut tiimin yhteistyökykyä, innostuneen hengen välittymistä sekä lasten ja nuorten omaa aktiivisuutta projektin eri vaiheissa. Luomuksen arvioinnissa tuomaristo on painotettu luovuutta, kekseliäisyyttä ja soveltuvuutta ja sen esittelyn osalta lasten ja nuorten oman panoksen näkymistä esittelyvideon suunnittelussa ja toteutuksessa. Projektitöiden yksityiskohtaisempiin arviointikriteereihin voit tutustua täällä.

Raportoiduista hyvistä käytänteistä tuomaristo on valinnut International LUMA StarT Education Award 2017 ehdokkaiksi 10 innovatiivisinta StarTin toteuttamistapaa. Arviointikriteereissä on korostettu yhteisöllisyyden rakentamista sekä yhteistyötä ulkopuolisten tahojen ja muiden oppimisyhteisöjen kanssa. Hyvien käytänteiden yksityiskohtaisempiin arviointikriteereihin voit tutustua täällä.

StarTissa opitaan yhdessä, myös yleisöäänestyksen kautta!

”StarT on innostanut lapsia ja nuoria sekä opettajia ympäri maailmaa. Raportoidut projektityöt ja oppimisyhteisöjen hyvät käytänteet ovat korkeatasoisia. Niistä välittyy oivaltamisen ja onnistumisen ilo, joka on yksi StarTin päätavoitteista. Jakamalla parhaita ideoita tehtyjen videoiden kautta kaikki oppivat toisiltaan”, sanoo tuomariston puheenjohtaja, StarT-hankkeen johtaja, professori Maija Aksela LUMA-keskus Suomesta.

Tuomariston valitsemat International LUMA StarT Award 2017 -ehdokkaat näkyvät alla. Käy tutustumassa, inspiroidu ja opi uutta! Äänestä suosikkiasi 21.5. mennessä.

  1. Cave project, Agrupamento de Escolas Cidade do Entroncamento, Francisco Gonçalves José Dias Rute Nunes, Portugali
  2. Flight/Aviation project, Echipa Multitouchnme, Georgeta Cozma, Chereche Nicoleta Students: Mihalca Patrik , Mihai Olariu, Codru Erdei, Toni Caia, Romania
  3. Mathematics of the chestnut, Szivárvány Kindergarten, Kistelek, Éva Virágné Szqcs and Csilla Novák, Unkari
  4. Nature and environment project, Šiaurės licėjaus, Lina Kiliauskait’s kindergarten group, Liettua
  5. Programming and robotics project, TriRoboNauts, Spahou Stefania, Staridas Vasileios, Roumeliotis Fotios, Stafila Galini, Siomos Nektarios, Kreikka
  6. Protect & live project, Büyükçekmece Atatürk Anatolian High School, Nilgün Erentay’s and Nejdet Köker’s group, Turkki
  7. SOS glove project, Semesta Billingual Boarding School, Bryan Tanamas Fachry Adam El-Yaqien Mucharam Sultan Gemilang Kemadi, Indonesia
  8. Stars and space project, Salesian School Santo Domingo Savio, Jose Maria Diaz Fuentes, José Illana Lope Jimena Díaz del Álamo Elena López Sevilla Laura García Morcillo Ana Soledad Lara Fernández, Espanja
  9. Weather ball project, Veikkolan yhtenäiskoulu, Aki Kukkosen johdolla 5A + 5B + 7-9lk oppilaat, Suomi
  10. Well being project about bread, National Science and Technology Development Agency, Supranee Sitthipairojsakul’s group, Thaimaa

Tuomariston valitsemat International LUMA StarT Award Education 2017 -ehdokkaat näkyvät alla. Äänestä suosikkiasi 21.5. mennessä!

  1. Collaboration among geography, chemistry and social studies teachers in an interdisciplinary project, Pirkkalan yläaste, Kati Lahtinen, Suomi
  2. Collaboration of education and teacher training programme through StarT, MTA-SZTE Science Education Research Group, Faculty of Science and Informatics US, Erzsébet Korom, Unkari
  3. Collaboration with Physical Cultural and Sports Centre, Jonava children’ nursery-kindergarten ”The Sun”, Natalija Zuravlioviene, Liettua
  4. Collaboration with Science on Stage Turkey -project, Päiväkoti Satulaiva, Taipalsaari, Kirsi Rehunen, Suomi
  5. Collaborative StarT fair, Odessa ORT Zhabotinski school, Anna Michurina, Ukraina
  6. Community outreach, Green group, Khadija Azaitraoui, Marokko
  7. Developing a learning module for studying mathematics in one’s surroundings, IES Santo Domingo, Eva Acosta Gavilán, Espanja
  8. Developing student workshops in learning community, Primary School ” Miroslav Anti”, Gordana Hajdukovi-Jandri, Serbia
  9. Involving the entire school community in StarT, Betygala Maironis gymnasium, Saule Tiskuviene, Liettua
  10. Series of activities to foster STEAM education in primary schools, De Creatieve STEM, Sanne Cools, Belgia

Sekä projektien tähtitiimien että hyvien käytänteiden videonäytteet ja oppimispäiväkirjat löytyvät täältä.

StarTissa toteutetaan monialaisia teemaopintoja – tervetuloa mukaan!

StarT on LUMA-keskus Suomi -verkoston ja sen yhteistyötahojen käynnistämä uusien opetussuunnitelmien mukainen toimintamalli, jolla tuetaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja teemaopintojen toteuttamista varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

StarTin päätavoitteena on lisätä lasten ja nuorten innostusta matematiikkaa, luonnontieteitä ja teknologian opiskelua kohtaan innostavien projektien kautta.

StarTin pitkäaikaisena tavoitteena on vakiinnuttaa yhteisöllinen ja innostava StarT-toiminta osaksi koulujen ja muiden oppimisyhteisöjen jokavuotista toimintaa. Tähtitiimit päiväkodeista, kouluista, harrasteryhmistä ja kodeista jakavat oppimisen iloa kansallisessa ja kansainvälisessä StarT-yhteisössä yhteisten tapahtumien ja yleisöäänestysten kautta.

Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita mukaan StarT-toimintaan! Äänestys on auki verkossa 21.5. asti.

Kuva: LUMA-keskus Suomi

StarT-kummi Tuija Pulkkinen kannustaa kysymään ja kyseenalaistamaan

12.10.2016

StarT-kummi Tuija Pulkkinen kannustaa kysymään ja kyseenalaistamaan

Tähdet ja avaruus -teeman StarT-kummi Tuija Pulkkinen on avaruusfysiikan ja -tekniikan professori Aalto-yliopistossa. Tällä hetkellä hän toimii myös yliopiston tutkimuksesta ja innovaatioista vastaavana vararehtorina. Pulkkinen kannustaa kysymään ja kyseenalaistamaan. Hän korostaa, että ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä, sillä vain kysymällä ja kyseenalaistamalla maailma voi mennä eteenpäin .

Pulkkinen kertoo, että luonnontieteet ovat kiinnostaneet häntä kahdesta syystä:

”Toisaalta on mukava ymmärtää miten luonto ympärillämme toimii, toisaalta minä pidän asioiden esittämisestä matemaattisessa muodossa, joka auttaa ymmärtämään ilmiön syitä ja seurauksia ja sitä kautta tekee myös niiden ennustamisen mahdolliseksi.”

Hän jatkaa, että hän kiinnostus luonnontieteitä kohtaan johti sattumalta avaruusfysiikan tutkijaksi asti. Työ avaruuden tutkijana on ollut antoisaa ja se on tarjonnut mahdollisuuksia tehdä kansainvälistä yhteistyötä sekä yhdistää havaintoja ja teoreettisista mallinnusta.

Avaruustutkimuksen tulokset näkyvät myös arjessa

Avaruudessa meitä kiehtovat monet asiat. Pulkkisen mukaan tutkimusmatkailu on yksi selkeä aspekti:

”Katson taivaalle ja mietin onko jossain kaukana joku muu sivilisaatio – ja mitkä ovat mahdollisuutemme sen löytämiseen.”

Avaruudesta löytyvät planeetat tarjoavat tutkijoille aina vain uusia maailmoja, joiden ominaisuudet yllättävät kerta toisensa jälkeen. Pulkkisen mukaan myös avaruudessa tarvittava tekniikka on kiehtovaa ja tarjoaa insinööreille runsaasti haasteita: laitteiden tulee olla pieniä, itsenäisiä, rikkoutumattomia ja pärjätä pitkälle erittäin vähällä energiamäärällä.

Avaruudesta ratkaisu ihmiskunnan ongelmiin?

Pulkkisen mukaan avaruudesta voi löytyä monenlaista hyödynnettävää, ja jo nyt on puhuttu paljon esimerkiksi asteroidien mineraalivaroista ja energiantuotannosta avaruudessa. Hänen mukaansa avaruuden nopeimmat hyödyt tulevat kuitenkin niistä sovelluksista, joita satelliittimittaukset ja satelliittiteknologia tuottavat. Monet meistäkin nauttivat jo esimerkiksi paikannukseen perustuvista palveluista, kuten reittioppaasta, satelliittitelevisiosta sekä sääennusteista.

”Monet avaruuteen kehitetyt teknologiat ovat hyödynnettävissä myös maanpäällisissä sovelluksissa, joista hyviä esimerkkejä ovat mm. korvakuumemittari, infrapuna-aaltoja heijastavat ensiapupeitot ja aurinkopaneelien kehitys.”

Lisää tutkimustuloksia löytää esimerkiksi NASAN Wikipedia –sivuilta..

Tiede kehittyy kysymysten avulla

Omassa tutkimustyössään Pulkkinen käyttää satelliittihavaintoja ja tietokonemallinnusta, joka vaatii supertietokonelaskentaa. Näiden havaintojen ja mallinnuksien avulla hän selvittää niitä prosesseja, jolla auringosta peräisin olevat hiukkaspurskeet pääsevät maapallon lähiavaruuteen ja aina ylempään ilmakehään asti.

Pulkkisen mukaan välillä tulee työskenneltyä yksin ja välillä isommissa tai pienemmissä porukoissa. Tärkeimpänä seikkana hän pitää hyvän, tiedettä eteenpäin vievän kysymyksen löytämistä. Siihen vaaditaan usein erilaisten mielipiteiden kuuntelemista ja pohdintaa monista eri näkökulmista. Pulkkinen sanookin, että

”Ennakkoluulottomat nuoret opiskelijat ovat tässä usein hyvä kumppani, sillä heillä on vielä tuore näkemys ja rohkeutta lähteä esittämään epätavallisia kysymyksiä ja haastamaan aikaisempia tuloksia.”

Pulkkinen myöntää, että luonnontieteilijät mielletään usein yksin puurtaviksi teoreetikoiksi, joilla ei ole kovin hyvää käsitystä todellisuudesta. Tämä väärinkäsitys on kuitenkin helppoa oikaista menemällä katsomaan tutkijoiden työskentelyä: ”oman kokemukseni mukaan yhdessä tekeminen on iso ilo ja monen fyysikon tapa toimia”