StarT Parhaat suomalaiset käytänteet

Nämä oppimisyhteisöt palkitaan Kansainvälisessä StarT-gaalassa yhteistyötahojemme lahjoittamin stipendein. Näihin lukuisiin yhteistyötahoihin voitte tutustua täältä.

Oppimisyhteisöt ovat nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

  1. Ahtialan koulu, Lahti
    Fysiikan ja maantiedon opettaja toteuttivat Avaruus-projektin 7. luokalle käyttäen kummankin aineen tunteja. Projektissa oppilaat saivat itse keksiä projektilleen tutkimusaiheen Avaruus-yläkäsitteen puitteissa. Oppilaita kannustettiin käyttämään monipuolisesti erilaisia lähteitä. Erityistä plussaa oli tarjolla, jos uskalsi otta yhteyttä ulkopuolisiin asiantuntijoihin. Käytännön työ tapahtui atk-luokassa, jossa oppilaat 2-5 hengen ryhmissä työskentelivät Microsoft Office Online -ympäristössä. Yksi ryhmän jäsenistä jakoi muille (ja opettajille) nähtäväksi powerpoint-tiedoston, jota kaikki muokkasivat. Oppimispäiväkirjat tehtiin ja jaettiin opettajille nähtäväksi Officen Word Online:n kautta. Muutama ryhmä päätyi tekemään videoesityksen aiheestaan, koska heillä oli siihen omaa halua, taitoa ja laitteistoa kotona.
  2. Alakorkalon koulu, Rovaniemi

    Koulumme kevätlukukauden monialaisen oppimiskokonaisuuden nimi oli ’Elämää talven keskellä Lapissa’. Perehdyimme monipuolisesti Lapin talviseen luontoon monialaisine ilmiöineen. Aiheita olivat mm. lumihiutale ilmiönä (syntyminen, muoto ja koko), veden olomuodot, Lapin luonnon eläinten selviäminen talvesta, talvi taiteessa sekä suomalaisuus/lappilaisuus tutuksi taiteen, esineiden ja kuvien kautta. Yhteistyökumppaneina meillä olivat Arktikum/Arktinen keskus (Ovatko kaikki lumihiutaleet samanlaisia? -oppimispolku ja Eläinten talvielämää – esittely), Arktikum/Lapin maakuntamuseo (Opastettu kierros/työpaja 100 esinettä, 100 kuvaa -näyttely) ja Korundi/Rovaniemen taidemuseo (Ateneumin näyttely ja Suomen taiteen tarina -työpaja) sekä Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijat (Lumitaidepäivä Alakorkalon koululla). Suunnittelimme MOK-viikkoa koko henkilökunnan, koulun oppilaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Oppilaat keksivät mm. lumenveiston aiheita, tekivät jäätaidetta, valitsivat yhden sadasta esineestä tai yhden arktisista eläimestä ja tekivät siitä kertomuksen, sekä keksivät uusia talvisia pihaleikkejä välkkäri- toimintaa varten. Koko upea viikko huipentui Alakorkalon koulun Lumitaidepäiviin, jolloin pihalle oli ilmestynyt oppilaiden tekemiä lumiveistoksia ja jääveistoksia. Lisäksi pihamaalle oli rakennettu Lapin yliopiston opiskelijoiden toimesta talvinen seikkailurata.”

  3. Joutsan yhtenäiskoulu, Joutsa

    ”5. ja 8.-luokkalaisista muodostettiin noin 6 hengen tiimejä, joissa oli sekaisin molemmilta luokilta oppilaita. Tiimit ideoivat itse tuotteen, jota lähtevät valmistamaan. Tuotteita markkinoitiin ja StarT-päivänä ne myytiin kaikille avoimilla messuilla.”


  4. Huippis, Lahti

    ”Yhteisessä Huippis -hankkeessa Salpaus ja LAMK ovat kiertäneet kouluja ja näin halunneet sujuvoittaa siirtymiä perusopetuksesta toiselle asteelle, toiselta asteelta amkiin ja edelleen työelämään. Kouluvierailuja on tehty peruskouluihin ja lukioihin sekä ammatillisiin oppilaitoksiin Päijät-Hämeen alueella. Yhteistyöhön kuuluu myös mm. OPSien tarkastelu ja niissä mahdollisten päällekkäisyyksien purkaminen. Sujuvaa siirtymien polkua rakennetaan palvelumuotoilun menetelmin opiskelijalähtöisesti.  Polku on tarkoitus rakentaa ja mallintaa opiskelijoiden kanssa niin, että se on siirrettavissä muille aloille hankkeen jälkeen.”
    Käytänteestä ei ole videota, mutta siihen voi tutustua tarkemmin heidän omilta nettisivuiltaan.

  5. Keinumäen koulu, Espoo

    ”Keinumäen hyvä käytänne on tutkijakoulu. Tutkijakoulu on rakennettu siten, että jokainen luokka, opettaja ja oppilaat saavat tulla tutkijakouluun 10 tunnin peruskurssille ja oppilaat vielä 10 tunnin jatkokurssille. Tutkijakoulussa toteutuu ilmiöpohjainen projektioppiminen uusien opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti. Tutkijakoulussa saa ihmetellä, kysyä, olla utelias, olettaa, tehdä kokeiluja ja tutkimuksia yksin tai yhdessä toisten kanssa, keskustella tuloksista ja tehdä omia teorioita. Peruskurssilla projektit liittyvät kasvi- ja eläintutkimuksiin ja valoon, ääneen, ilmaan, veteen ja sähköön liittyviin tutkimuksiin. Tällöin opitaan tärkeimpiä luonnontieteellisiä peruskäsitteitä: eliö, elämänkaari, elinympäristöt, eliöyhteisöt, ekosysteemi, aine, olomuodot, systeemit, energia, muutokset ja vuorovaikutukset. Jatkokurssilla oppilaat valitsevat tutkimustyönsä vapaasti elämän eri osa-alueilta. He valmistavat tutkimustyöstään powerpoint – esityksen, kirjallisen tuotoksen tms. ja esittelevät tuotoksensa muille.”

  6. Koiviston koulu, Äänekoski

    ”Leijonan luola Koivisto -tapahtuma. Koulumme 3.-6. luokkalaiset olivat toimineet sekaryhmissä ja valmistelleet protyypit, mainokset ja esittelypuheet itse tekemilleen keksinnöille. Tapahtumassa he koittivat voittaa leijonat ideansa taakse vetävällä myyntipuheella. Keksinnöt olivat vielä ns. konseptiasteella, eli ei-toimivia, mutta sitäkin hauskempia! Ryhmien keksintöjä ja esiintymistä tuomaroi joukko leijonia. Oppilaat eivät etukäteen tienneet, keitä leijonat ovat. Heidän yllätyksekseen he eivät olleet kuitenkaan esim. koulun opettajia, vaan Äänekosken tunnettuja hahmoja: Keihäänheiton olympiamitalisti Jorma Kinnunen, Kurikka Timberin toimitusjohtaja Jaakko Kurikka, Huiman naisten koripallojoukkueen päävalmentaja Mervi Nurmi, Opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä sekä Kaupunginjohtaja Matti Tuononen.”

    Käytänteeseen voitte tutustua näiden linkien takaa:
    https://peda.net/aanekoski/perusopetus/koiviston-koulu/ideat-ja-projektit/llkk2
    http://aksa.fi/koiviston-leijonan-luola-innosti-nuoria-keksimaan/

     

  7. Kulosaaren yhteiskoulun lukio, Helsinki

    ”Olimme pyytäneet lukujärjestykset järjestämään niin että lukion 1 lk biologia, fysiikka ja kemia olivat samaan aikaan. Tämä syksyn aikana 6 kertaa. Alkukurssin, eli neljä viikkoa opetimme ryhmäämme biologiaa, fysiikka ja kemiaa OPSn mukaisesti. Kolmen viimeisen viikon ajaksi yhdistimme ryhmät ja käsittelimme luonnontieteellisen tutkimuksen tekoa. Muodostimme 21 tutkimusryhmää, jotka StarTin teemojen mukaisesti tutkivat haluamaansa asiaa, haluamallaan tavalla, tuottaen haluamansa tuotoksen. Yleisöksi kutsuimme opiskelijoiden vanhemmat sekä koulumme opettajat. Tärkeää oli myös että opiskelijat kiertelivät tutkimassa toistensa töitä. Palaute päivästä oli positiivinen.”

     

  8. Köyhäjoen koulu, Kaustinen

    ”Oppilaat saavat itse valita aiheen, josta aloittavat tieteellisen tutkimuksen tekemisen. Tällöin toiminta pysyy sinällään mielenkiintoisena. Opettaja ohjaa ryhmässä toimimista, tiedonhankintaa ja raportointia sekä sopivien toimintatapojen löytämistä.”

     

  9. Oulun yliopisto, Oulu

    ”Oulangan tiedeleirikoulu 2015 luonnontieteellinen tutkimus tutuksi Syksyllä 2015 järjestettiin Oulun LUMA-keskuksen toimesta biologia- ja maantiedepainotteinen tiedeleirikoulu yläkouluikäisille. Tiedeleirikoulun tarkoituksena oli tutustuttaa oppilaat luonnontieteellisen tutkimuksen menetelmiin ja vaiheisiin tutkivan oppimisen kautta Oulangan kansallispuiston ainutlaatuisessa oppimisympäristössä. Projekti toteutettiin uuden opetussuunnitelman (POPS 2014) hengessä, tarkoituksena tukea oppilaan laaja-alaista osaamista (L3 ja L6) ja ympäristötietoisuuden kehittymistä. Tiedeleirikouluun osallistui kaksi LUMA-ryhmää Oulun alueelta: 17 kahdeksasluokkalaista ja 17 yhdeksäsluokkalaista. Tiedeleirikoulun suunnittelussa oli mukana porukkaa Oulun LUMA-keskuksesta, Oulun yliopistosta (myös opiskelijoita) sekä Thule-instituutista. Ohjaajina leirikoulussa toimivat aineenopettajaopiskelijat ja leirikoulussa mukana olivat myös osallistuvien koulujen opettajat. Tiedeleirikoulu toteutettiin yhteistyössä Oulangan biologisen tutkimusaseman kanssa. Leirikoulu koostui erilaisista työpajoista, näyttelyvierailusta ja näiden lisäksi siihen kuuluivat aloitus- ja lopetusseminaarit Oulun yliopistolla. Lopetusseminaarissa oppilaat pitivät esityksiä tiedeleirikoulun työpajojen aiheista ja he pääsivät myös opponoimaan toistensa esityksiä. Seminaarin avulla oppilaat pääsivät tutustumaan tieteelliseen esittämiseen ja raportointiin. Tiedeleirikoulu oli erinomainen kokonaisuus joka onnistui tehtävässään.”

  10. Pirkkalan yläaste, Pirkkala

    ”Samaa 9. luokkaa opettavat maantiedon, kemian ja yhteiskuntaopin opettajat ryhtyivät kolmen aineen yhteisprojektiin. Aiheeksi otettiin kiertotalous. Tarkoituksena oli perehtyä aiheeseen eri oppiaineiden kannalta. Maantiedossa ja kemiassa käsitellään kierrätystä ja sen vaikutusta ympäristöön. Yhteiskuntaopissa asiaa lähestytään talouden kannalta. Päätimme havainnollistaa aihetta kännykkäkeräyksellä. Voisimme näin käsitellä teemaa konkreettisesti kännykän materiaalien avulla. Oppilaat voivat miettiä toteutustapoja ja tuotoksia. Päädyimme julisteisiin, filmien tekoon ja rap-kappaleen tekoon.”

     

  11. Pyörön koulu, Kuopio

    ”VerDi-projekti on käytänne, jonka tavoite on jatkua läpi lukuvuoden. Tavoittena on että: Teknologian opetuskäyttö on johdonmukaista ja luonollinen osa koulun arkea, se ei ole riippuvaista yhdestä yksittäisestä opettajasta, eikä eriarvoista oppilaita. Kuopion tvt-koordinaattori kouluttaa kuudennenluokan opettajia säännöllisesti tvt-taidoissa. Kuudennen luokan opettajat opettavat oppimansa teeman esim: Edison-robottien käytön omalle luokalleen, kertoen heille, että teillä on velvollisuus opettaa oppimanne asiat viidennen luokan VerDi-luokkanne oppilaille. Vertaisoppiminen etenee vuosiluokalta 6 vuosiluokalle 3. Oppilaiden jo olemassa olevat digitaidot ja heidän vahva itsetuntonsa teknologian käyttäjinä hyödynnetään VerDi-mallissa. Myös yhteistoiminnallisuus lisääntyy.”

  12. Päiväkoti Satulaiva, Taipalsaari

    Päiväkoti Satulaiva on tehnyt useampia erilaisia projekteja eri yhteistyötahojen kanssa. Yksi yhteistyöprojekti tehtiin StarTin tiimoilta Istanbulilaisen Park Tarabya -päiväkodin ja Saimaanharjun esiopetusryhmä Puuhisten (Taipalsaari) kanssa. Opettajina: Park Tarabya Kindergarten, Nilgun Erentay ja Kirsi Rehunen, Puuhiset esikoulu.

     

     

  13. Rantakylän yhtenäiskoulu, Mikkeli

    Luonnontieteiden viikko 7. luokkalaisille. Linkki projektipäiväkirjaan.
    Oppimisyhteisön projektiesittely löytyy täältä.

  14. Tampereen lyseon lukio, Tampere

    ”Projektiimme (IB-linjalla) kuuluu yhteistyö kaikkien luonnontieteiden (biologia, kemia, fysiikka) kanssa. Opiskelijat huomaavat, ettei luonnontieteissä ole mitään rajoja.”
    Projekteista on useampia erillisiä videoita, alla niistä yksi esimerkkinä.

  15. Vekaralinnan päiväkoti ky, Oulu

    ”Esikoululaisten seikkailuleiri Virpiniemessä: Päiväkotiperheeseemme muodostuu kolmesta pienestä, yksityisestä päiväkotiyksiköstä: Metsälinna (15 esikoululaista), Pikkulinna (7) ja Vekaralinna (9). Heitä opettaa Metsälinnassa 2 lastentarhanopettajaa ja Pikkulinnassa ja Vekaralinnassa yksi opettaja. Tämä koko porukka suuntasi syyskuisena torstaipäivänä Virpiniemeen makupusseineen ja muine varusteineen. Ohjelmassa oli mm. seikkailuliikuntaa ulkona, seinäkiipeilyä sisällä, taskulamppupiilosta illan hämärtyessä sekä tietenkin makkaran paistoa iltanuotiolla. Majoittuminen tapahtui mökeissä ja joillekin eskarilaisille yö olikin ensimmäinen, joka vietettiin ilman omia vanhempia. Seuraavana päivänä mukavia touhuja sai vielä jatkaa ennen bussikyytiä päiväkodille. Päiväkodilla sitten pääsikin kehuskelemaan pienemmille uusilla, vähän jännittävilläkin kokemuksilla. Virpiniemen seikkailuleiri on esikoululaisten jokavuotinen tärkeä tapahtuma, jota osataan odottaa. Leiri opettaa kovasti omatoimisuutta ja antaa itsevarmuutta. Leirin aikana myös eskarikaverit sekä opettaja tulevat entistäkin tutummaksi ja tärkeämmäksi. Ryhmäytyminen pääsee tuon muutaman päivän aikana aivan uudelle tasolle. Myös esiopettajat saavat toisistaan tukea ja pääsevät vaihtamaan ideoita ja ajatuksia.”