Arviointi

Koko kilpailu arvioidaan lomakkeella ilmoitetun perusteella kaksivaiheisessa tuomarointiprosessissa, joka koostuu esikarsinnasta sekä kansallisesta tuomaroinnista.  Lisäksi kansallisten osallistujien joukosta valitaan Suomen edustajat kansainväliseen StarT-kilpailuun. 

Ehdolle asetettujen projektivideot sekä käytännettä kuvaavat videot osallistuvat kansalliseen yleisöäänestykseen, joka tapahtuu StarTin YouTube-kanavalla. Yleisöäänestyksen tulokset otetaan huomioon valittaessa Kansalliset parhaat -kunniamaininnansaajia. Kansalliset parhaat projektityöt sekä opetuskäytänteet valitsee kansallinen tuomaristo.

Ansioituneimpien kansallisten projektitöiden sekä opetuskäytänteiden joukosta kansallinen StarT-tiimi valitsee edustajat kansainväliseen StarT-kilpailuun. Valinta tehdään niiden projektien sekä käytänteiden joukosta, jotka ovat ilmoittautuessaan asettuneet ehdolle myös kansainväliseen kilpailuun. Kansainväliseen kilpailuun osallistuminen edellyttää englannin kieltä.

StarT-arviontikriteerit

StarTissa on kaksi erillistä arvioitavaa sarjaa:

1. lasten ja nuorten projektityöt
2. oppimisyhteisöjen hyvät käytänteet

Alta voit lukea tarkemmin molempien sarjojen arvioinnista. Huomioittehan, että arviointi StarT-kilpailussa  tapahtuu täysin verkkolomakkeella ilmoitettujen tietojen perusteella. Lisäksi arvioinnissa huomioidaan ikätaso (StarTia toteutetaan varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle).

Arviointikriteerit 2022

StarT-kilpailussa arviointi tapahtuu täysin verkkolomakkeen perusteella monivaiheisessa tuomarointiprosessissa. Siten oman tiimin tai oppimisyhteisön menestykseen voi oleellisesti vaikuttaa täyttämällä verkkolomakkeen huolella ja muistamalla liittää mukaan pyydetyt liitteet.

Esikarsinnassa valitut tiimit etenevät Kansalliset parhaat -ehdokkaaksi sekä kansalliseen yleisöäänestykseen. Kansalliset parhaat valitaan kansallisessa tuomaroinnissa. Kansallisen tuomaroinnin kautta on mahdollisuus myös edetä Suomen edustajaksi kansainväliseen StarT-kilpailuun, jos on asettunut ehdolle kansainväliseen kilpailuun (valittava lomakkeella tämä vaihtoehto ilmoittautuessa).

Vain StarT-kilpailun kautta on oppimisyhteisöillä mahdollisuus edetä kansainväliseen StarT-gaalaan.

StarT-kilpailuun osallistumisen edellytys on videomuotoinen visuaalinen kuvaus. Vaatimus johtuu siitä, että kaikki esikarsintavaiheesta edenneet projekti- ja hyvä opetuskäytänne -videot osallistuvat StarTin YouTube-kanavalla järjestettävään yleisöäänestykseen. Lisäksi kauden ansioituneimpia projekteja sekä parhaimpia käytänteitä tullaan jakamaan seuraavalla kaudella osallistuville vinkiksi StarTin nettisivujen kautta.

Kansainväliseen StarT-kilpailuun osallistuvien on myös annettava projektikuvaukset ja/tai käytännekuvaukset englanniksi sekä vähintään englanninkielinen tekstitys videoon. Projektitöiden päiväkirjojen osalta on hyvä liittää mukaan vähintään lyhyt englanninkielinen tiivistelmää.

1. Lasten ja nuorten tähtitiimien projektitöiden arviointi

StarTin projektitöiden arvioinnissa painotetaan oppilaslähtöisyyttä, luovuutta ja yhdessä tekemisen iloa!

Arviointiin vaikuttaa:

• projektiprosessi, joka välittyy projektipäiväkirjoista 
• projektiluomuksen toteutus 
• projektiluomuksen esittelyvideo (max. 3min)

Prosessin osalta arvioidaan tiimin yhteistyökykyä, innostuneen hengen välittymistä, ongelmanratkaisukykyä sekä lasten ja nuorten omaa aktiivisuutta projektityöskentelyn eri vaiheissa.

Luomuksen arvioinnissa painotetaan luovuuttaa, kekseliäisyyttä ja soveltuvuutta käyttötarkoitukseensa sekä linkitystä LUMA-aineisiin.

Luomuksen esittelyn osalta painotetaan lasten ja nuorten luomuksesta tehtyä videota. Videon arvioinnissa painotetaan lasten ja nuorten oman panoksen näkymistä esittelyvideon suunnittelussa ja toteutuksessa. Kekseliäät keinot tuoda esiin luomuksen ominaisuuksia ja sovelluskohteita ovat painottuneena. 

2. Oppimisyhteisöjen hyvien käytänteiden arviointi

Hyvien käytänteiden osalta arvioinnissa kiinnitetään huomiota OPS-yhteyteen, yhteisöllisyyteen (sisältäen yhteistyön muiden opettajien tai tahojen kanssa) ja innovatiivisiin keinoihin toteuttaa tutkimuksellista ja/tai eheyttävää opetusta (mm. projektioppiminen, oppilaslähtöisyys, kytkös arkeen). Lisäksi käytänteiden tulisi linkittyä jollakin tavalla LUMA-aineisiin (luonnontieteet, matematiikka ja/tai teknologia).

Arviointiin vaikuttaa:

• käytänteen kirjallinen kuvaus (noin A4 sivun pituinen, 2000-5000 merkkiä)
• käytänteen pedagoginen ja yhteisöllinen toteutus
• käytänteen esittelyvideo (max. 3min) 

Hyvien käytänteiden osalta verkkolomake koostuu käytänteen kirjallisesta kuvauksesta (noin A4 sivun pituinen, 2000-5000 merkkiä), tarkentavista kysymyksistä sekä lyhyestä videosta (max 3 min), jossa esitellään lyhyesti käytännettä ja siihen liittyvää toimintaa. Lisäksi on mahdollista linkittää käytänteen toteuttamista helpottavia lisämateriaaleja (esim tuntisuunnitelma).

Keskeistä on kuvata oma käytänne niin selkeästi (ns. reseptimäisesti), että muiden opettajien on helppo soveltaa kuvauksen perusteella käytännettä omaan opetukseen. Lisäksi arvioidaan videon selkeyttä – tavoitteena on jakaa oma idea muiden käyttöön.