StarT-arviontikriteerit

StarTissa on kaksi erillistä arvioitavaa sarjaa: 1) lasten ja nuorten projektityöt ja 2) oppimisyhteisöjen hyvät käytänteet. Alta voit lukea tarkemmin sekä lasten ja nuorten projektitöiden arvioinnista että hyvän opetuskäytänteen arvioinnista. Arviointi StarT-kilpailussa  tapahtuu täysin verkkolomakkeella ilmoitettujen tietojen perusteella ja on tiukempaa kuin alueellisilla StarT-festareilla, missä oppimisen ilon jakaminen ja kannustaminen on pääroolissa. Lisäksi arvioinnissa huomioidaan ikätaso (StarTia toteutetaan varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle) sekä StarTin teemat.

Kauden 2020-2021 arviointikriteerit päivitetään 31.8.2020 mennessä. 

Arviointikriteerit 2019-2020

  1. Arviointi StarT-festareilla
  2. Arviointi StarT-kilpailussa

1. Arviointi festareilla: 

1.1. Lasten ja nuorten tähtitiimien projektitöiden arviointi

StarTin projektitöiden arvioinnissa painotetaan oppilaslähtöisyyttä, luovuutta ja yhdessä tekemisen iloa!

Festareille ehdolle lähetetyt projektityöt arvioidaan alueellisten LUMA-keskusten toimesta. Arviointi on kannustavaa, joka keskittyy projektitiimin vahvuuksien korostamiseen.

Tavoitteena on, että mahdollisimman monet oppimisyhteisöt saavat mahdollisuuden tulla esittelemään omia projektejaan ja jakamaan oppimisen iloa festareille. 

Jokainen festareille pääsevä tiimi saa tilaisuuden loistaa ja esitellä omaa projektiaan asiantuntijoista koostuvalle raadille. Festareiden ansioituneimpia tiimejä palkitaan erilaisin kannustuspalkinnoin.  

Arviointiin vaikuttaa:

  • prosessi, joka välittyy projektipäiväkirjoista 
  • projektiluomus
  • projektiluomuksen esittely 

Prosessin osalta arvioidaan tiimin yhteistyökykyä, innostuneen hengen välittymistä, ongelmanratkaisukykyä sekä lasten ja nuorten omaa aktiivisuutta projektityöskentelyn eri vaiheissa.

Luomuksen arvioinnissa painotetaan luovuuttaa, kekseliäisyyttä ja soveltuvuutta käyttötarkoitukseensa sekä linkitystä StarT-teemaan ja LUMA-aineisiin.

Luomuksen esittelyn osalta painotetaan lasten ja nuorten luomuksen esittelyä festareilla SEKÄ luomuksesta tehtyä videota/kuvakoostetta. Visuaalisen esittelyn osalta painotetaan lasten ja nuorten oman panoksen näkymistä esittelyvideon/kuvakoosteen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kekseliäät keinot tuoda esiin luomuksen ominaisuuksia ja sovelluskohteita ovat painottuneena.  Festareilla tapahtuvan luomuksen esittelyn osalta painotetaan mm. tiimistä itsestään välittyvää innostuneisuutta, kykyä vastata tuomareiden kysymyksiin sekä tiimin yhteistyötaitoja. 

1.2. Oppimisyhteisöjen hyvien käytänteiden arviointi

Hyvien käytänteiden osalta arvioinnissa kiinnitetään huomiota OPS-yhteyteen, yhteisöllisyyteen (sisältäen yhteistyön muiden opettajien tai tahojen kanssa) ja innovatiivisiin keinoihin toteuttaa tutkimuksellista ja/tai ilmiöpohjaista oppimista (mm. projektioppiminen). Lisäksi käytänteiden tulisi linkittyä jollakin tavalla LUMA-aineisiin (luonnontieteet, matematiikka ja/tai teknologia).

Keskeistä on kuvata oma käytänne niin selkeästi (ns reseptimäisesti), että muiden opettajien on helppo soveltaa kuvauksen perusteella käytännettä omaan opetukseen. 

Hyvien käytänteiden osalta verkkolomake koostuu käytänteen kirjallisesta kuvauksesta (noin A4 sivun pituinen, 2000-5000 merkkiä) sekä visuaalisesta kuvauksesta (esimerkiksi StarT-päivästä), joko kuvakoosteena tai lyhyenä videona (max 3 min). Lisäksi on mahdollista linkittää käytänteen toteuttamista helpottavia lisämateriaaleja (esim tuntisuunnitelma).

Festareilla arvioidaan hyvistä käytännöistä edellä kuvattujen kriteerien lisäksi esityksestä/työpajasta välittyvää innostusta sekä esityksen selkeyttä. 

2. Arviointi: StarT-kilpailu 

StarT-kilpailussa arviointi tapahtuu täysin verkkolomakkeen perusteella monivaiheisessa tuomarointiprosessissa. Siten oman tiimin tai oppimisyhteisön menestykseen voi oleellisesti vaikuttaa täyttämällä verkkolomakkeen huolella ja muistamalla liittää mukaan pyydetyt liitteet.

Esikarsinta suoritetaan alueellisesti ja teemakohtaisesti. Oman alueen ansioituneimmat etenevät Kansalliset parhaat -ehdokkaaksi sekä kansalliseen yleisöäänestykseen. Kansalliset parhaat valitaan kansallisessa tuomaroinnissa. Kansallisen tuomaroinnin kautta on mahdollisuus myös edetä Suomen edustajaksi kansainväliseen StarT-kilpailuun, jos on lomakkeella valinnut tämän vaihtoehdon.

Vain StarT-kilpailun kautta on oppimisyhteisöillä mahdollisuus edetä kansainväliseen StarT-gaalaan.

StarT-kilpailuun osallistumisen edellytys on videomuotoinen visuaalinen kuvaus. Vaatimus johtuu siitä, että kaikki esikarsintavaiheesta edenneet projekti- ja hyvä opetuskäytänne -videot osallistuvat StarTin YouTube-kanavalla järjestettävään yleisöäänestykseen. Lisäksi kauden ansioituneimpia projekteja sekä parhaimpia käytänteitä tullaan jakamaan seuraavalla kaudella osallistuville vinkiksi StarTin nettisivujen kautta.

Kansainväliseen StarT-kilpailuun osallistuvien on myös annettava projektikuvaukset ja/tai käytännekuvaukset englanniksi sekä vähintään englanninkielinen tekstitys videoon. Projektitöiden päiväkirjojen osalta on hyvä liittää mukaan vähintään lyhyt englanninkielinen tiivistelmää.

2.1. Lasten ja nuorten tähtitiimien projektitöiden arviointi

StarTin projektitöiden arvioinnissa painotetaan oppilaslähtöisyyttä, luovuutta ja yhdessä tekemisen iloa!

Arviointiin vaikuttaa:

  • projektiprosessi, joka välittyy projektipäiväkirjoista 
  • projektiluomuksen toteutus 
  • projektiluomuksen esittely 

Prosessin osalta arvioidaan tiimin yhteistyökykyä, innostuneen hengen välittymistä, ongelmanratkaisukykyä sekä lasten ja nuorten omaa aktiivisuutta projektityöskentelyn eri vaiheissa.

Luomuksen arvioinnissa painotetaan luovuuttaa, kekseliäisyyttä ja soveltuvuutta käyttötarkoitukseensa sekä linkitystä StarT-teemaan ja LUMA-aineisiin.

Luomuksen esittelyn osalta painotetaan lasten ja nuorten luomuksesta tehtyä videota. Videon arvioinnissa painotetaan lasten ja nuorten oman panoksen näkymistä esittelyvideon suunnittelussa ja toteutuksessa. Kekseliäät keinot tuoda esiin luomuksen ominaisuuksia ja sovelluskohteita ovat painottuneena. 

2.2. Oppimisyhteisöjen hyvien käytänteiden arviointi

Hyvien käytänteiden osalta arvioinnissa kiinnitetään huomiota OPS-yhteyteen, yhteisöllisyyteen (sisältäen yhteistyön muiden opettajien tai tahojen kanssa) ja innovatiivisiin keinoihin toteuttaa tutkimuksellista ja/tai ilmiöpohjaista oppimista (mm. projektioppiminen). Lisäksi käytänteiden tulisi linkittyä jollakin tavalla LUMA-aineisiin (luonnontieteet, matematiikka ja/tai teknologia).

Keskeistä on kuvata oma käytänne niin selkeästi (ns reseptimäisesti), että muiden opettajien on helppo soveltaa kuvauksen perusteella käytännettä omaan opetukseen. 

Hyvien käytänteiden osalta verkkolomake koostuu käytänteen kirjallisesta kuvauksesta (noin A4 sivun pituinen, 2000-5000 merkkiä) sekä lyhyestä videosta (max 3 min), jossa esitellään lyhyesti käytännettä ja siihen liittyvää toimintaa. Lisäksi on mahdollista linkittää käytänteen toteuttamista helpottavia lisämateriaaleja (esim tuntisuunnitelma). Lisäksi arvioidaan videon selkeyttä – tavoitteena on jakaa oma idea muiden käyttöön.