StarT parhaat 2021

Kaudella 2020-2021 kansalliseen ja kansainväliseen StarT-kilpailuun osallistui valtava määrä upeita lasten ja nuorten projektitöitä sekä toinen toistaan innovatiivisempia opetuskäytänteitä. Tältä sivulta pääset tutustumaan kauden parhaimmistoon kansallisessa sarjassa.

Tutustu kansainvälisen kilpailun parhaisiin projekteihin ja käytänteisiin 2021 englanninkielisellä sivustolla.

Inspiroidu ja innostu kauden 2020-2021 upeista projekteista ja hyvistä käytänteistä!

StarT parhaat suomalaiset projektit 2021 

StarT kaudella 2020-2021 kansalliseen StarT-kilpailuun osallistuneiden lasten ja nuorten projektitöitä, joista tuomaristo valitsi ansioituneimmat kymmenen opetusprojektia, jotka ovat alla satunnaisesti lueteltuna.

Kuun tutkimuksia

Oppimisyhteisö: Satulaivan päiväkodin Tuulihatut
StarT-teema: Minun LUMAni
Kouluaste: Varhaiskasvatus
Mitä oppiaineita projektissa on käytetty: äidinkieli, matematiikka, kädentaidot, ympäristöoppi, kemia

Lyhyesti: Projekti lähti elokuussa 2020 lasten kysymyksistä: Miksi aurinko ja kuu voivat näkyä samaan aikaan? Miltä kuun pinnalla näyttää? Vastauksia lähdettiin yhdessä etsimään projektioppimisen keinoin.

Linkki projektipäiväkirjaan

Valkoisen valon salaisuus ja pieniä valotutkimuksia

Oppimisyhteisö: Saimaanharjun päiväkoti Satulaivan Puunhaltijat
StarT-teema: Minun LUMAni
Kouluaste: Varhaiskasvatus
Mitä oppiaineita projektissa on käytetty: tavoitteet: 1. tutkin ja toimin ympäristöäni, 2. kielten rikas maailma, 3. ilmaisun monet muodot sekä laaja-alaisen osaamisen alueet: ajattelu ja oppiminen, osallistuminen ja vaikuttaminen sekä kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Lyhyesti: Päiväkoti sai vuoden 2020 Start-projektistaan palkinnoksi prismakuutioita, jotka olivat lasten mielestä niin hienoja, että lasten innostuksen vuoksi päätimme lähteä tekemään pieniä valotutkimuksia vuoden 2021 Start-projektina. Projekti on jatko-osa vuoden 2020 Start-projektille ”Valoa ja varjoa”.

Linkki projektipäiväkirjaan

Lukiolaisten ilmastolaskuri

Oppimisyhteisö: Haukiputaan lukio (ja muut Oulun kaupungin lukiot)
StarT-teema: Kestävä kehitys
Kouluaste: toinen aste
Mitä oppiaineita projektissa on käytetty: matematiikka, fysiikka, yhteiskuntaoppi, tietotekniikka, maantiede

Lyhyesti: Projektin alkoi pohtimalla keinoja, joilla nuoret voisivat tehdä matalan kynnyksen ilmastotoimia. Projektia kehitettiin yhteistyössä monien tahojen kanssa. Projektista synty itse suunniteltu ja ohjelmoitu sovellus: Lukiolaisten ilmastolaskuri.

Linkki projektipäiväkirjaan

Beebotin matka aurinkokunnassa

Oppimisyhteisö: Rovaniemen kristillisen koulu
StarT-teema: Minun LUMAni
Kouluaste: alakoulu 
Mitä oppiaineita projektissa on käytetty: äidinkieli, matematiikka, kuvataide, uskonto, käsityö

Lyhyesti:  Millainen on aurinkokunta ja miten Beebot-robotteja ohjelmoidaan? Näihin kysymyksiin lähdettiin yhdessä vastaamaan. Rovaniemen kristillisessä koulun ensimmäisessä ja toisessa luokassa tutustuttiin planeettoihin vähitellen ja sitä mukaa työstettiin aurinkokunnan käsittelyä. Tehtiin tietokirjoja, seinätauluja, mainoksia, kuvistöitä, videoita ja harjoiteltiin ohjelmointia päivien aikana. Lopuksi esitettiin yhdessä ja kuvattiin Beebot-robotin matkan aurinkokunnassa.

Linkki projektipäiväkirjaan

Green Lahti 2021 -projekti

Oppimisyhteisö: Länsiharjun koulun 6A
StarT-teema: kestävä kehitys
Kouluaste: alakoulu 

Lyhyesti: Projekti lähti liikkeelle siitä, että halusimme tehdä ihan oikean tutkimuksen. Oppilaat ideoivat kyselyn Lahden ympäristöpääkaupunki-vuoden hengessä ja esille nousseiden ideoiden pohjalta he ideoivat vastauksia ongelmiin.

Linkki projektipäiväkirjaan

Mikrobitutkimus

Oppimisyhteisö: Korkea-ahon koulu
StarT-teema: Minun LUMAni
Kouluaste: alakoulu 
Mitä oppiaineita projektissa on käytetty: ympäristöoppi, äidinkieli, matematiikka, terveystieto 

Lyhyesti: Projektissa perehdyttiin mikrobeihin. Koululaiset opettelivat kasvualustan valmistusta, otosten valmistelua, tarkkailua, tulosten kirjaamista. Lisäksi he tutkivat käsien hygieniaa, osallistuivat siivousluennolle ja pääsivät siivoustehtäviin.

Toukkakompostori

Oppimisyhteisö: Länsiharjun koulu
StarT-teema: Minun LUMAni
Kouluaste: alakoulu 
Mitä oppiaineita projektissa on käytetty: Ympäristöoppi, kuvataide, äidinkieli, tvt, matematiikka

Lyhyesti:  Kyseessä on lasten tutkimuslaboratorio. Laboratoriossa tutkittiin 10 000 mustasotilaskärpäsen elonkiertoa, kouluruokalan ruokahävikkiä, biokompostorin toimintaa, ravinnekiertoa, ja terveen mullan merkitystä ruokatuotannossa. Toukkakompostori oli toiminnassa luokassa noin kolme viikkoa, ja tämän aikana toukat kasvoivat lähes nelinkertaiseksi ja söivät useita kiloja biojätettä. 

Linkki projektipäiväkirjaan
Linkki materiaaleihin

Toukkakompostori kokeilu toteutettiin syksyllä 2020 Lahden Länsiharjun 4. luokan kanssa

Pääoppiaineet: Luonnontieteet, biologia, ympäristöoppi
Liitännäisoppiaineet: Tietojenkäsittely, yhteiskuntaoppi, terveystieto ja äidinkieli

Tavoitteet: Tavoitteena on rakentaa ja tutkia toukkakompostorin ja siihen liittyvien systeemien toimintaa luokassa ja luokan ulkopuolella. Toukkakompostori on siis tutkimuslaboratorio.
Laboratoriossa tutkitaan 10 000 mustasotilaskärpäsen elonkiertoa, kouluruokalan ruokahävikkiä, biokompostorin toimintaa, ravinnekiertoa, ja terveen mullan merkitystä ruokatuotannossa.
Toukkakompostori oli toiminnassa luokassa noin kolme viikkoa, ja tämän aikana toukat kasvoivat lähes nelinkertaiseksi ja söivät useita kiloja biojätettä

Tarvikkeet toukkakompostoria varten:
•Mustasotilaskärpäsen toukkia 10 000 kpl (projektin toukat saatiin lahjoituksena Luonnonvarakeskukselta LUKE)
•Muovilaatikko korkealla reunalla ja kannella, koko n. 40 cm * 40 cm (esim. IKEA)
•Terraariolämmitinmatto kompostilaatikon alle, jotta sen lämpötila olisi optimaalinen
•Turvepohjaista multaa kompostorin pohjalle 3-5 l
•Kouluruokalan jäteruokaa n. 3-5 dl/päivä
•Vettä tasaisen kosteuden ylläpitämiseski
•Lämpötilamittari ja kosteusmittari
•Streemausta varten kannettava tietokone, kamera ja ohjelmistot
•Tutkimuspöytäkirja ja tutkimuspäiväkirja (esim. OneNote)
•Kamera
•Työohje toukkakompostorin hoitoon
•Vertaistuki ja ulkopuolinen apu voi olla tarpeen

Kokeilun vaiheistus ja ohjeelliset kestot:
•Tarvikkeiden hankinta: muutamia viikkoja
•Toukkakompostorin käynnistäminen ml. streemaus: 1-2 h
•Toukkia ruokitaan, seurataan ja hoidetaan vähintään 2-3 viikon ajan: 15-60 min/päivä
•Kokeilun kytkeminen eri oppiaineisiin kuten terveystieto ja ruokailu, äidinkieli, tietojenkäsittely jne.
•Kun toukkavaihe lähenee loppuaan jaetaan 10 000 toukkaa esim. seuraaviin fraktioihin:
n. 4950 pulleaa toukkaa syötetään läheisen järven kaloille
n. 4950 pulleaa toukkaa syötetään läheisen maatilan kanoille tai possulle
n. 100 toukkaa saatetaan elinkaaren seuraavaan vaiheeseen eli annetaan niiden muodostua mustasiipikärpäsiksi (2-3 viikkoa)
•Toukkakompostorin multa hyödynnetään vahvana biolannoitteena seuraavan kevään äitienpäiväkukkien kasvatusprojektissa.
•Lopputarkastelu ja tehtävän purku 1-2 tuntia

Sidosryhmät ja laajempi kokonaisuus:
-Kokeilu 4. luokan ja Länsiharjun koulun kanssa liittyi laajempaan kokonaisuuteen jossa hyönteistalous ja sen tulevaisuuden mahdollisuudet ovat keskiössä.
-Kokeilun mahdollisti Lahti European Green Capital hankkeesta saatu rahoitus Smart & Lean Hub Oy:lle.

Toukkakompostori.pdfLataa

Our Forest – Meidän metsä

Oppimisyhteisö: Muonion päiväkoti
StarT-teema: Minun LUMAni
Kouluaste: varhaiskasvatus
Mitä oppiaineita projektissa on käytetty: ympäristökasvatus, kestävä kehitys, kielen taidot, liikunta, käden taidot

Lyhyesti: Muonion päiväkodin lapset ovat olleet aina kiinnostuneita eläimistä. Retkilläkin he kyselevät esim. onko täällä leijonia. Kun meille tarjoitui mahdollisuus vierailla Pallastunturin luontokeskuksessa, kasvattajat päätivät projektin teemaksi meidän metsän ja sen eläimet. He tutustuivat lähiseudun eläimiin tietovisaretken, satujen, askartelujen ja väritystehtävien avulla. Retken jälkeen päiväkodin lattiaan ilmestyi eri eläinten jälkiä ja lapset opettelivat tunnistamaan niitä. 

Linkki projektipäiväkirjaan

Banaani & kärpästen vallankumous

Oppimisyhteisö: Hietalahden koulu
StarT-teema: Teknologia ympärillämme
Kouluaste: alakoulu
Mitä oppiaineita projektissa on käytetty: äidinkieli, kuvataide, käsityö (kovat ja pehmeät materiaalit), ympäristöoppi, atk

Lyhyesti: Projekti sai alkunsa ajatuksesta tehdä laiva, joka on haaksirikkoutunut ja uponnut Itämereen. Laivassa olisi ollut aarteita, joita pelastettaisiin. Hietalahden koululaiset totesivat kuitenkin, etteivät saa vedenkestävää laivaa.
Seuraavaksi päätettiin tehdä laiva, johon banaanikärpäset ovat hyökänneet ja miehistö on joutunut pakenemaan (Vaasan kauppoihin ei ole tullut banaaneja pitkään aikaan!). Niinpä kärpäsiä ja banaaneja pitää yrittää poistaa laivasta, että laiva lähtee uudelleen liikenteeseen.

Linkki projektipäiväkirjaan

Veden maailma

Oppimisyhteisö: Jätkäsaaren päiväkoti
StarT-teema: Teknologia ympärillämme
Kouluaste: varhaiskasvatus
Mitä oppiaineita projektissa on käytetty: äidinkieli, kuvataide, käsityö (kovat ja pehmeät materiaalit), ympäristöoppi, atk

Lyhyesti: Vesi –ilmiöprojekti alkoi esikoululaisten ihmettelystä ruokapöydässä ”Jos maito tulee lehmästä niin, mistä tää juomavesi sitten tulee.” Projekti eteni lasten ihmettelyä ja heiltä nousevia teemoja mukaillen. Lasten merellinen lähiympäristö toimi kiinnostuksen herättäjänä ja tutkimuskohteena. Tämä projekti on kansallinen yleisön suosikki 2020-2021.

Linkki projektipäiväkirjaan

StarT parhaat suomalaiset käytänteet 2021

StarT kaudella 2020-2021 kansalliseen StarT-kilpailuun osallistuneista ryhmistä tuomariston valitsemat viisi parasta opetuskäytännettä satunnaisesti lueteltuna.

Pikkuprofessorit

Oppimisyhteisö: Myllymäen koulu
Tekijä: Mirva Koikkalainen ja Mari Sund
StarT teema: Minun LUMAni
Kouluaste: alakoulu
Mitä oppiaineita projektissa on käytetty:suurin paino on fysiikalla ja kemialla, mutta äidinkieltä sekä kuvaamataitoa käytetään sivussa mukana

Miten projekti toteutettiin?

Pikkuprofessorit on oppilaiden toivoma valinnaisaine, joka on kolmen olemassaolovuotensa aikana kasvattanut suosionsa yhdeksi pidetyimmistä valinnaisaineista koulussamme. Kokonaisuus on niin suosittu, ettemme voi ottaa kolmelle järjestetylle kurssille kaikkia halukkaita tänä vuonna. Tämän valinnaisaineen kehittäjä on koulumme opettaja Mari Sund. Hän on ollut kanssani ideoimassa kokeita ja toiminut eräänlaisena tutorina minulle.

Tämän opetuskokonaisuus on tarkoitettu 3.-4.-luokkalaisille, mutta se sopii hyvin myös 5.-6.- luokkien valinnaisaineeksi.Pikkuprofessorit valinnaisaineen tavoitteena on tutustuttaa lapsia fysiikan ja kemian ilmiöihin toiminnallisten tehtävien avulla. Kokeet pyritään liittämään arkielämän vastaaviin ilmiöihin. Myös ajattelun, ideoinnin ja tutkimuksen ilmapiirin luominen on ollut tärkeää. Lapsia kannustetaan tekemään tutkimuksia myös kotona.

Mielestäni tämä valinnaisaine tukee hyvällä tavalla nykyistä opetussuunnitelmaa ja on sen hengen mukainen. Uudessa opetussuunnitelmassa fyke on alakoulussa sisällytetty ympäristöopin sisältöihin. Usein aihe jää melko pienelle käsittelylle. Valinnaisaineen toiminnallisuus ja omien tutkimusten tekoon kannustaminen, tukee tunneilla käsiteltyjä fyken aiheita.

Jakson sisältö on koottu Pikkuprofessorit vihkoon. Vihko sisältää kokeet ja ohjeet, oppilaille suunnatut tehtävät ja pienen arvioinnin. Vihko on helppo ottaa käyttöön ja sen avulla opettaja voi lähteä toteuttamaan innostavaa ja monipuolista Pikkuprofessorit oppimiskokonaisuutta. Kokonaisuus mahdollistaa myös oman tutkimuksen tekemisen.

Arviointia on toteutettu jokaisen kokeen yhteydessä pienellä arviointitehtävällä sekä suullisesti lopputunnin keskusteluiden yhteydessä. Jakson lopuksi kysytään oppilailta mielipiteitä kurssin sisällöstä ja oppimisesta.

Pikkuprofessorit- kokeet olen löytänyt Helsingin yliopiston kemianluokka Gadolinista, Heurekan tempputehtaasta sekä Luma-keskuksen youtube videoista.

Elävä ihminen

Oppimisyhteisö: Kimpisen koulu
Tekijä: Elina Seppälä
StarT teema: Minun LUMAni
Kouluaste: alakoulu
Mitä oppiaineita projektissa on käytetty: äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristöoppi, kuvataide

Miten projekti toteutettiin?

Projekti on suunnattu luokille 4-6. Sisällöt ja tavoitteet nousevat opetusuunnittelman perusteista. Projektissa yhdistyy äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide sekä ympäristöoppi. Lisäksi projektissa on huomioitu laaja-alainen osaaminen.

Projektissa on 12 pysäkkiä. Jokaisella pysäkillä pysähdytään opiskelemaan jotakin ihmiseen liittyvää kokonaisuutta. Ensimmäinen pysäkki on orientoituminen, joka aloittaa projektin. Projekti päättyy pysäkkiin yhteenveto. Loput 10 pysäkkiä jakautuvat kolmeen jaksoon. Jokaisen jakson päätteeksi opettaja voi halutessaan pitää kokeen.

Projektin aikana tuotetaan lisäksi erilaisia tekstilajeja ja muita tuotoksia, jotka kerätään projektia varten luoduille nettisivuille. Projektin aikana syntyvät tuotokset ovat arvioitavia töitä. Lisäksi arviointia tulee tehdä oppilaiden työskentelyä havainnoimalla.

Projektia varten opettaja luo ryhmälle Google Classroomiin luokan. Luokkaan tulee kaikki projektin tehtävät, mahdolliset materiaalit ja linkit. Tämä edesauttaa oppilaiden itseohjautuvuutta ja ryhmän toiminnan suunnittelua. Suurin osa tehtävistä tehdään iPadilla erilaisia sovelluksia hyödyntäen.

Projektin kulku:
1. Orientoituminen
• Ennakkotietojen kartoitus
• Ryhmiin jakautuminen
• Kehoagenttien luominen

________________________________________________________

JAKSO 1

2. Mistä ihminen koostuu?
• Tutustuminen eläinsoluun
• Tutustuminen ihmisen rakennusosiin
• Tutustuminen siihen, mitä ihminen tarvitsee elääkseen

3. Luut ja lihakset
• Tutustuminen luihin, lihaksiin ja niveliin
• Ihmisen mittasuhteiden tutkiminen
• Työskentelyasennon ja –ajan tutkiminen
• Tutustuminen eri tekstilajeihin

4. Keuhkot, sydän ja verisuonet
• Tutustuminen hengityselimistöön
• Tutustuminen verenkiertoelimistöön
• Fiktion, faktan ja mielipiteen tunnistaminen
_________________________________________________________

JAKSO 2

5. Hermosto ja aivot
• Tutustuminen hermoston osiin
• Tutustuminen aivojen ja muistin toimintaan
• Uutisen tuottaminen

6. Aistit
• Erilaisten viestien tunnistaminen ja tuottaminen
• Tutustuminen aisteihin
• Näkö- ja kuuloaistiin tutustuminen
• Näkö- ja kuulovammoihin tutustuminen

7. Ruoansulatus ja ravinto
• Tutustuminen ruoansulatuselimistöön
• Ruoka-aineisiin ja ruoantuotantoon tutustuminen
• Pakkausmerkintöjen ja sertifikaattien tunnistaminen
• Terveellisen ja ekologisen ruoan tutkiminen
• Mainokseen tutustuminen ja mainoksen tuottaminen
• Vaikuttamiskampanjan toteuttaminen ekologisesta ruoasta (vaikuttava juliste)
_________________________________________________________

JAKSO 3

8. Murrosiän muutokset ja tunteet
• Murrosiän muutosten ja sukuelinten tunnistaminen
• Tunteiden tutkiminen ja sanoittaminen
• Runon ja reseptin tuottaminen
• Kuvituksen suunnittelu ja toteuttaminen

9. Sukupuolen moninaisuus ja seksuaalinen suuntautuminen
• Seksuaalisiin suuntautumisiin ja sukupuolen moninaisuuteen tutustuminen

10. Kasvu ja kehitys
• Lapsen oikeuksien sopimukseen tutustuminen
• Tutustuminen ihmisen elämänvaiheisiin
• Tutustuminen lisääntymiseen
• Ehkäisymenetelmiin tutustuminen
• Haastattelun suunnittelu ja toteuttaminen

11. Terveelliset elämäntavat
• Sarjakuvan tuottaminen
• Hyvinvoinnin edistämiseen tutustuminen
• Hyvinvointia heikentäviin asioihin tutustuminen
• Digiosaamiseen tutustuminen

_________________________________________________________

12. Yhteenveto
• Itsearviointi

Lasten tiedekysymykset

Oppimisyhteisö: Lauttasaaren yhteiskoulu ja Lauttasaaren ala-asteen koulu
Tekijä: Tiina Mölläri, Elina Rautiainen-Heinonen, Miikka de Vocht, Viivi Vertanen, Sakari Kaisanlahti, Atte Kettunen ja Satu Vieremö
StarT teema: Minun LUMAni
Kouluaste: alakoulu, yläkoulu ja lukio
Mitä oppiaineita projektissa on käytetty: tiedekysymysten aiheet liittyivät moniin aineisiin, kuten kemiaan, fysiikkaan, biologiaan ja maantieteeseen.

Miten projekti toteutettiin?

Lauttasaaressa jo toistamiseen toteutettu lasten tiedekysymykset yhteistyö on ala-asteen, yläasteen ja lukion nuoria yhdistävä hanke, jossa nuoret pohtivat itseään kiinnostavia tieteen pulmia. Ala-asteen luokat keksivät mieltään askarruttavia tiedekysymyksiä ja lähettävät niitä yläkoulun ja lukion puolelle pohdittavaksi. Yläasteen tiedevalinnaisessa ja lukion tiedekurssilla opiskelijat valitsevat kysymysten joukosta itseään kiinnostavat kysymykset ja lähtevät selvittämään niihin vastauksia. Kaikkiin lasten kysymyksiin ei tiedekään ole löytänyt vastausta, mutta sekin tieto on jo sinänsä kutkuttava.

 

Vastaukset koottiin yhteen ja lähetettiin ala-asteelle. Kysymykset vastauksineen olivat esillä myös koulun LUMA-viikolla.

 

Pelastakaa pingviinit

Oppimisyhteisö: Mertalan koulu
Tekijä: Laura Lipsanen, Katja Hirvonen
StarT teema: Minun LUMAni
Kouluaste: alakoulu, yläkoulu 
Mitä oppiaineita projektissa on käytetty: englanti, maantieto/biologia, fysiikka, kuvataide

Miten projekti toteutettiin?

Toteutimme 7. luokan monialaisen oppimiskokonaisuuden aiheena Ilmastonmuutos. 7. luokkalaiset käsittelivät ilmastonmuutos -aihetta kaikilla oppitunneilla viikon ajan. Luma -luokkalaisten kanssa yhtenä pääteemana oli Pelastakaa pingviinit! -opetusmateriaali (Itä-Suomen yliopiston LUMA -keskus) mukautettuna. Ideana oli tutkia ilmastonmuutoksen vaikutusta Etelä-Afrikan rannikolla muniviin pingviineihin ja suunnitella sekä rakentaa niille hautomispesän prototyyppi. Aiheeseen linkittyi 7.lk fysiikan oppisisältö lämmönsiirtymistavat ja biologiassa uhanalaiset eläinlajit. Kuvataiteessa oppilaat editoivat videon ja englannin tunneilla tekivät videoon tekstit.

Ensimmäisellä tunnilla oppilaat katsoivat pohjustukseksi Pelasta pingviinit! -power pointin, jossa esiteltiin skenaario, mitä ilmastonmuutos on ja lämmönsiirtymistavat. Tämän jälkeen aloitettiin sarjakuvan teko projektista. Sarjakuvaan tuli ruutu kaikista projektin vaiheista.

Toisella tunnilla tehtiin ns. lusikkademo, jossa verrattiin jääpalan sulamista muovi- ja hopealusikoissa. Kolmannella ja neljännellä tunnilla alettiin testaamaan erilaisten materiaalien lämmöneristyskykyä. Niitä pidettiin 1 minuutti tehokkaan hehkulapun alla ja seurattiin lämpötilanmuutosta. Tutkittavat materiaalit olivat pumpuli, villa, folio, avaruuskangas, valkoinen paperi, musta paperi, vaalea huopa, erivärisiä vaahtomuoveja, kuplamuovi ja punainen huopa.

Tämän jälkeen oppilaat aloittivat pesänrakennuksen (max 3 materiaalia).
Valmiiden pesien sisään laitettiin jääpala ja ne laitettiin lämpölaatikkoon, jonka yläpuolella oli tehokkaita hehkulamppuja 20 minuutiksi. Tällä aikaa katsoimme power pointit: Insinöörityö ja Innovatiiviset rakennusmateriaalit. Tämän jälkeen vertailtiin tuloksia ja keskusteltiin parannusideoista.

Muutama oppilas kuvasi työskentelyn eri vaiheita ja niiden pohjalta koottiin video.
Biologian tunnilla oppilaat tekivät postereita uhanalaisista elämistä ja sivusivat siinä myös saimaannorppaa ja sen pesimäongelmia ilmastonmuutokseen linkittäen. Ajatuksena oli myös tutkia tarkemmin innovatiivisia rakennusmateriaaleja käsitöissä, mutta se jäi toteutumatta. Alkuperäinen materiaali power pointeineen löytyy linkistä

Piirustushiilen valmistus

Oppimisyhteisö: Forssan kuvataidekoulu
Tekijä: Maikku Aho, Teija Lauronen
StarT teema: Minun LUMAni
Kouluaste: muu
Mitä oppiaineita projektissa on käytetty: opetuksessa tämä projekti yhdistäisi esim. kuvataiteen, kemian, teknisen työn ja biologian/alakoulun ympäristöopin. Piirrustushiilen valmistus edustaa Suomea kansainvälisessä StarT-kilpailussa. Lisäksi se on kauden 2020-2021 yleisön suosikki käytänne.

Miten projekti toteutettiin?

(oppilaat n. 7-12v)
Tavoite: tutkia ja kokeilla onnistuuko piirustushiilen valmistaminen oppilaiden kanssa.

Teimme tutkimuksen Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulussa, LUMA-yhdistelmäryhmässä jossa oppilaat ovat 8-10 vuotiaita ja ryhmässä toimii kaksi opettajaa (yhteisopettajuus). Viikottaisen oppituntimme kesto on vain 1,5h joten etukäteisvalmisteluna opettaja oli kerännyt pajun ja lepän oksia, joista katkoimme n. 15cm mittaisia pätkiä oksasaksilla. Kerätyt oksat olivat n. sormen paksuisia. Oppilaat kuorivat tuoreiden oksien pinnasta kuoren pois puukolla veistäen. Puukon käyttö oli osalle oppilaista ennestään vierasta joten kävimme läpi veistämisen turvallisuuden. Kannellinen metallirasia täytettiin kuorituilla oksilla, jotka asetettiin rasiaan pystysuunnassa. Valmiita poltettavia oksia oli siis runsaasti, jotta oksat pysyivät tiivisti rasiassa. Käyttämämme rasian mitat korkeus ja halkaisija n. 12cm.

Seuraavalla viikolla vierailimme läheisen päiväkodin kodalla jotta pääsimme hiiltämään oksat avotulessa. Sytytimme nuotion ja asetimme kannellisen metallirasian palavien puiden keskelle, nuotion pohjalle kansipuoli alaspäin. Metallirasiaksi soveltuu mm. säilykepurkki joka asetetaan nuotioon ennen tulen sytyttämistä ylösalaisin ja nuotion sammuttua valmiit hiilen pätkät kerätään talteen. Rasia on palavassa nuotiossa n. 1 tunnin ajan. Lisäsimme vähän puuta välillä. Nostimme kuuman rasian ulos jäähtymään metallisen tuhkalapion avulla.

Oppilasryhmä oli mukana kodalla ja he hiilen valmistuksen ajan tekivät märästä savesta puiden runkoihin metsän peikkoja, joille syntyi yksityiskohtia luonnonmateriaaleista. Jätimme jännittävän viestin päiväkodin lapsille, kun he seuraavana päivänä tulevat kodalle ja löytävät metsänpeikot. Nuotion äärellä toki söimme eväät ja paistoimme mm. vaahtokarkkeja.

Viikon päästä oppitunneilla pääsimme kokeilemaan valmistamiamme piirustushiiliä. Teimme synkkiä metsäaiheisia piirroksia värillisille papereille. Eri puulaatuisilla hiilillä ei huomattu olevan eroa piirtämisessä. Itse tehdystä hiilestä lähti helposti vahva musta väri, eikä hiili murentunut tai katkennut niin helposti kuin ohuehkot valmishiilet. Teimme myös hiilimaalia murskaamalla hiiltä morttelissa ihan pieneksi jauhoksi ja lisäsimme sekaan tipan vettä. Hiilimaalilla maalatut kohdat nousi tummuutensa vuoksi teoksissa hienosti esiin. Piirrokset kiinnitettiin paperiin lopuksi fiksatiivispraylla.

Huomasimme että erityisesti veistäminen puukolla oli oppilaiden mielestä jännittävää ja kiehtovaa. Myös arimmat oppilaat intoutuivat kokeilemaan. Työskentely ulkona ja nuotion läheisyydessä oli elämyksellistä. Piirustushiilten onnistuminen tuotti myös suunnatonta iloa ja piirtäminen tuntui olevan mukavampaa itse tehdyillä välineillä kuin valmiilla.

Tarvikkeet piirustushiilen valmistukseen:
Pajun ja/tai lepän oksia (myös muita puulajeja voi kokeilla!)
Puukkoja
Metallinen astia joko kannella tai ilman
Tulisija (nuotio, takka, saunan pesä)

VInkit ja neuvot hiilen valmistukseen saimme Pive Toivoselta (taiteilija, kuvataideopettaja) sekä tietoa puun tiivistymisestä hiileksi Helsingin yliopiston kemian laitokselta.

Perusopetuksessa tämä projekti yhdistäisi esim. kuvataiteen, kemian, teknisen työn ja biologian/alakoulun ympäristöopin. Meillä taiteen perusopetuksessa ei ole mahdollisuutta eri oppiaineiden yhdistämiseen.

Lisäksi Peilitehtäviä ja yhteistyötä edustaa Suomea kansainvälisessä StarT-kilpailussa

Oppimisyhteisö: Taipalsaaren kirkonkylän koulun esiopetus
Tekijä: Kirsi Rehunen, Sanna Kolhonen, Tiia Kyllönen, Sonja Korhonen, Majken Grünfeld
StarT teema: Minun LUMAni
Kouluaste: esiopetus
Mitä oppiaineita projektissa on käytetty: matematiikka, äidinkieli, kuvaamataito, fysiikka, englannnin kieli, kädentaidot, teknologiakasvatus