Maidosta muovia

Tarvikkeet: Rasvatonmaito, etikka, (elintarvikeväri), kattila, lämpömittari, keittolevy

Ohje:

Miettikää aluksi missä kaikkialla on muovia? Löydättekö ainakin viisi muovista esinettä.

 Jos muoviesineiden löytämine on liian helppoa, voitte myös ottaa pienen kilpailun: kuka löytää eniten muoviesineiden ryhmää minuutin aikana? Esineitä ei tarvitse kerätä, riittää että ne laskee. 

Toimikaa näin:

1. Mittaa noin 200 ml rasvatonta maitoa keittolasiin. Lisää halutessasi vähän elintarvikeväriä, joka värjää muovin. Mittaa 10 ml etikkaa erilliseen mittalasiin valmiiksi. (Määrät ovat suuntaa antavia, ei ole millin päälle.) 

2. Lämmitä maito 50 – 60 °C asteeseen keittolevyllä, muista sekoittaa. Nosta se pois levyltä. Maito ei saa palaa pohjaan. 

3. Lisää lämmitetyn maidon joukkoon 10 ml etikkaa ja sekoita hyvin. Sekoitus tehtävä kunnolla, jotta reaktio tapahtuu kokonaisuudessaan. Tässä vaiheessa ei ole kiirettä. 

4. Siirrä muodostunut massa muovin päälle ja muotoile muotilla tai ilman haluamaasi muotoon noin sormen paksuiseksi. Lisää tarvittaessa reikä narua varten. 

Jatkokäsittely: 

• Kuivaa massaa paperilla ja tasoita sormella. 

• Massaa on hyvä käännellä alkuun pari kertaa päivässä ja sen jälkeen kerran päivässä tasaisen tuloksen saamiseksi. 

• Noin viikon päästä massan pitäisi olla kovettunut ja siihen voidaan liimata magneetti tai kiinnittää naru. 

Onnistumisen avaimet: 

• Maitoa ei saa lämmittää liian kuumaksi. 

• Etikan lisäämisen jälkeen tulee massaa sekoittaa nopeasti ja riittävän pitkään. 

• Massa tulee muotoilla melko nopeasti. Massa ei tartu kuten muovailuvaha. Massasta voi tehdä myös tasaisen levyn, josta leikataan haluttu muoto. 

• Massa ei saa olla liian ohut, sillä se kutistuu kuivuessaan. Kestävyys on parempi paksummalla.

Lisätietoa: 

Muovi on erittäin monipuolinen ja monikäyttöinen materiaaliryhmä. Sillä on paljon etuja muihin materiaaleihin nähden, kuten edullisuus, valmistuksen helppous ja keveys. Ongelma muovien kanssa on kuitenkin se, etteivät ne hajoa luonnossa, koska luonnossa elävät mikrobit eivät pysty käyttämään muovia ravintonaan. Siksi on todella tärkeää laittaa muovit aina roskiin, mieluiten muovinkeräykseen.

Tässä työssä tehdään kaseiinimuovia. Kaseiini on maidon proteiini. Kaseiinimuovi on biohajoavaa, eli se hajoaa luonnossa. Se on siis biomuovia, koska se on tehty uusiutuvasta raaka-aineesta, maidon proteiinista ja biohajoavaa, koska se hajoaa luonnossa.

Erilaisia biohajoavia muoveja on paljon. Suurin osa niistä ei hajoa luonnossa vaan vaatii hajoamiseen tietynlaiset olot. Siksi myöskään biohajoavaa muovia ei saa heittää luontoon, vaan ne on laitettava roskikseen, muovinkeräykseen tai biojätteen sekaan.