StarTissa jaetaan oppimisen ilon lisäksi kannustuspalkintoja!

StarTissa palkitaan sekä projekteja tehneitä lasten ja nuorten tiimejä sekä hyvän opetuskäytänteen jakaneita oppimisyhteisöjä. Hienoista palkinnoista kuuluu kiitos StarTin lukuisille yhteistyökumppaneille.

Alueelliset StarT-festivaalit ovat tiedemessujen kaltaisia tapahtumia, joissa keskiössä on oppimisen ilon jakaminen. Tavoitteena on mahdollistaa osallistuminen jopa kaikille mukaan hakeneille tiimeille ja oppimisyhteisöille. Festivaaleilla jaetaan osallistujille erilaisia kannustuspalkintoja:

  • alueelliset palkinnot voivat olla niin elämyksiä, rahapalkintoja kuin lahjakortteja.
  • kansalliset rahapalkinnot 200 – 500 euroa tiimeille ja tiimien vetäjille (jaetaan niillä festivaaleilla, joihin palkittavat ovat ilmoittautuneet –  valinta tehdään verkkolomakkeen tietojen perusteella)

Kansallinen ja kansainvälinen StarT-sarja huipentuu 5.6. Tampereella järjestettävään StarT-gaalaan, jossa ansioituneimpia palkitaan: 

  • Kansallinen paras, kausi 2017-2018 -kunniakirja tiimeille sekä oppimisyhteisöille
  • International LUMA StarT Award -palkinto kansainvälisesti parhaalle tiimille
  • International LUMA StarT Education Award -palkinto kansainvälisesti parhaalle oppimisyhteisölle
  • Jokaisen gaalaan kutsutun matka- ja majoituskustannuksia tuetaan
  • Jokaiseen gaalaan kutsutulla oppimisyhteisön edustajalla on mahdollisuus osallistua valtakunnallisille LUMA-päiville
  • Kunniamaininnat aktiivisimmalle kunnalle, valtiolle ja StarT-lähettiläälle

Kansainvälisen StarTin pääpalkinto on matka Suomeen sisältäen osallistumisen StarT-gaalaan sekä innostavaa LUMA-aineiden oppimiseen ja opetukseen painottuvaa ohjelmaa.

Vielä ehdit mukaan StarT kevään tapahtumiin – hae mukaan täyttämällä verkkolomake tekemistänne projekteista tai omasta hyvästä opetuskäytänteestänne – haku päättyy 18.2.!

 

 

Tilastokeskus kannustaa lapsia ja nuoria tilastomatematiikan pariin yhteistyössä LUMA-keskuksen StarT-toiminnan kanssa

Tilastokeskuksen ja LUMA-keskus Suomen StarT-toiminnan parissa tekemän yhteistyön tavoitteena on kannustaa oppimisyhteisöjä projektioppimiseen sekä tukea lasten ja nuorten harrastuneisuutta ja kiinnostusta erityisesti matematiikkaan. StarTissa lapset ja nuoret oppivat yhdessä toteuttamalla ilmiöpohjaisia ja monialaisia projekteja, jotka linkittyvät LUMA-aineisiin.

LUMA-keskus Suomen ylläpitämällä StarT-toimintamallilla halutaan tukea uusien opetussuunnitelmien mukaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien sekä teemaopintojen toteuttamista projektioppimisen kautta. Yksi tuen muoto on StarT-lähettilästoiminta, jossa myös Tilastokeskus on mukana. StarT-lähettiläät tarjoavat arvokasta apua, tukea ja tietoutta StarTissa mukana oleville oppimisyhteisöille sekä projektityötä tekeville lapsille ja nuorille.

Tämän lisäksi Tilastokeskus tukee toimintaa lahjoittamalla kansallisen nimikkostipendin tiimille, joka käyttää parhaiten tilastollisia menetelmiä StarT-projektissaan. Lasten sarjan stipendin suuruus on 200 euroa ja nuorten sarjan 500 euroa. Stipendi myönnetään tiimille ja tiimin ohjaajalle.

Stipendit luovutetaan voittajatiimeille alueellisilla StarT-festivaaleilla, joita järjestetään maalis-toukokuussa eri puolella Suomea. Festivaaleilla oppimisyhteisöt ja StarT-tähtitiimit saavat tilaisuuden esitellä omaa osaamistaan ja jakaa oppimisen iloa ja riemua.

StarT-kaudelle 2017 – 2018 ja festivaaleille voi hakea mukaan 18.2. asti.

 

Tausta

Tilastokeskus

Tilastokeskus on vuonna 1865 perustettu suomalainen viranomainen, jonka tehtävänä on tuottaa valtaosa Suomen virallisista tilastoista ja on kansainvälisesti merkittävä toimija. Toiminnalla tuetaan demokraattista ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa sekä tutkimusta tuottamalla yhteiskuntaoloja kuvaavia luotettavia tilastoja, selvityksiä ja aineistoja. Tilastokeskuksen palveluksessa on noin 800 eri alojen asiantuntijaa Helsingissä ja haastattelijoina eri puolilla maata.

LUMA-keskus Suomen StarT-toimintamalli

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi LUMA-keskus Suomi -verkosto yhteistyötahoineen on käynnistänyt uusien opetussuunnitelmien mukaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista tukevan StarT-toimintamallin, joka on suunnattu varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. StarTin päämääränä on tuoda suomalaiselle kasvatus- ja opetusalalle uusi, monitieteinen ja yhteisöllinen StarT-toimintakulttuuri. Tavoitteena on lisätä oivaltamisen ja oppimisen iloa yli oppiainerajojen, LUMA-aineisiin sekä arjen ilmiöihin liittyen. StarT tuo lapsille ja nuorille esiin tulevaisuuden mahdollisuuksia ja nostaa yhteisöllisyyttä Suomessa. Se luo positiivista henkeä sekä uskoa Suomen hyvään tulevaisuuteen. StarT on pitkäaikainen hanke, joka vakiinnutetaan pysyväksi osaksi Suomen LUMA-toimintaa.

 

StarT professorikummit Saimaanharjulla

LUMA-keskus Suomi – verkosto toteuttaa StarT-tiedekerhoja yhteistyössä Professoriliiton kanssa. Kerhoissa vierailevien Professorikummien tehtävänä on toimia kerhossa esikuvana ja innostajana. 

Professorikummit Lappeenrannan Yliopistosta Professori Pertti Silventoinen ja Professori Johanna Naukkarinen vierailivat päiväkoti Satulaivan Puuhiset ryhmän luona Saimaanharjulla Taipalsaarella. Puuhisten kurenniemiprojektissa  professorikummit valmistivat yhdessä lapset kanssa muun muassa katapultteja sekä limaa. 

Katapulttien valmistus ja suunnittelu tapahtui pienryhmissä yhdessä professorikummien kanssa.

Lapset neuvoivat innoissaan toinen toisiaan ja jakoivat ideoitaan toisilleen.

Katapulttien toimintaa päästiin testaamaan, laukaisemalla manteleita ilmaan.

Katapulttien jälkeen vuorossa oli limaisen liman valmistaminen.  

 

Kuvassa: Professorikummi Johanna Naukkarisen avustaa Puuhisia aineiden mittauksessa

Puuhiset tutkivat liman koostumuksen muuttumista yhdessä Professorikummien kanssa, muuttamalla veden lämpötilaa sekä muuttamalla aineiden määriä. Lima syntyi helposti ja raaka-aineina käytettiin kotoa tuttuja ja turvallisia elintarikkeita:

Ohratärkkelystä, perunajauhoja, elintarvikeväri ja vettä.

 

 

Artikkelin kuvat: Kirsi Rehunen, päiväkoti Satulaiva

Kokeile Kemianluokka Gadolinin Löllölima ohjetta ja tutki liman koostumusta!

StarTin Suomi 100 -juhlavuoden Suomen lippu -haasteessa on toteutettu sekä maailman suurin että pienin Suomen lippu.

StarT ja LUMA-keskus Suomi ovat haastaneet kaikki suomalaiset osana juhlavuoden Suomi 100-ohjelmaa toteuttamaan Suomen lippuja yhdessä.  Haasteeseen on voinut ottaa osaa kahdella tavalla:  lähettämällä kuvan tai videon innovatiivisimmasta tai suurimmasta Suomen lipusta. 

Lippuja on toteutettu tämän vuoden aikana ympäri Suomea ja niistä huokuu hienoa Suomi-henkeä sekä iloa ja rohkeutta heittäytyä mukaan juhlistamaan yhteistä isänmaatamme. Ansioituneimpia lippukuvia ja -videoita sai jokainen lähettää ystävilleen ja tuttavilleen itsenäisyyspäivän tervehdyksinä.  

Yhdessä suurin Suomen lippu -haaste heitettiin kunnille ja kuntalaisille. Lippuja toteutettiin omissa tapahtumissa sekä osana muuta kunnassa tai kouluissa järjestettävää Suomi 100- tapahtumaa. Kuntien edustajina ja lipun toteutuksen järjestäjinä oli niin kouluja kuin opiskelijajärjestöjä.  

Suurimman lipun toteutti Kokemäen kaupunki (katso lippuvideo). Lipun tekemisestä vastasi Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Pitkis-Sportin iltajuhlassa 5.7.2017 vierailupäivän päätteeksi. Kyseinen lippu on uutisoitu jo aiemmin maailmanennätyksenä. Valkopaitaiset leiriläiset ottivat väliinsä sinisiin pukeutuneet vanhemmat ja kokemäkeläiset. Yhteensä 22 x 36 m lipussa oli 2372 ihmistä.

Parhaiten modernia teknologiaa kuntahaasteessa hyödynnettiin Jyväskylän suurimmassa lipussa (katso lippuvideo). Molemmat kunnat LUMA-keskus Suomi palkitsee ilmaisella veso-koulutuksella ilmiöpohjaisen ja eheyttävän opetuksen toteuttamiseen oman kunnan kouluissa.  

Innovatiivisimmassa lippukisassa on lippuja toteutettu modernia tai vähemmän modernia teknologiaa käyttäen, mistä tahansa materiaalista, vaikka myös esim. liikkuen, tanssien tai laulaen. Innovatiivisimpana lippuna palkittiin Aalto-yliopistossa, professori Ilkka Tittosen johtamassa tutkimusryhmässä, Nikolai Chekurovin prosessoima pienin Suomen lippu (katso video). Lippukuvan alalaidan mittaskaala 2µm on millimetrin viidessadasosa. Toisin sanoen lipun pituus on suurinpiirtein millimetrin kahdessadasosa.

StarT on LUMA-keskus Suomi -verkoston järjestämä toimintamalli, jonka tavoitteena on innostaa ja tukea lasten ja nuorten luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian harrastuneisuutta sekä tukea uusien opetussuunnitelmien mukaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

Suomen lippu -haaste on osa virallista Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Lähetä itsenäisyyspäivän tervehdyksenä ainutlaatuisia yhdessä toteutettuja Suomen lippu -kuvia!

StarT ja LUMA-keskus Suomi ovat haastaneet kaikki suomalaiset osana juhlavuoden Suomi 100-ohjelmaa toteuttamaan Suomen lippuja yhdessä.  Haasteeseen on voinut ottaa osaa kahdella tavalla:  lähettämällä kuvan tai videon innovatiivisimmasta tai suurimmasta Suomen lipusta.

Lippuja on toteutettu tämän vuoden aikana ympäri Suomea ja niistä otetut kuvat ja videot tarjoavat hienon mahdollisuuden muistaa ystäviä ja tuttavia itsenäisyyspäivänä.

Jokainen voi lähettää ja jakaa alla olevia Suomen lippu -kuvia tai -videoita ainutlaatuisina itsenäisyyspäivän tehvedyksenä Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi! 

#suomi100 #finland100 #StarTLUMA @lumasuomi

Aalto-yliopiston pienin Suomen lippu-video

Helsingistä Pohjois-Haagan ala-asteen koulun suurin Suomen lippu -video

Jyväskylän suurin Suomen lippu -video

Kokemäen suurin Suomen lippu -video

Lappeenranta University of Technology (LUT):n ylioppilaskunnan Suomen lippu -kuva

Pietarsaaren Itälän koulun oppilaiden Suomen lippu

Itälän koulu -lippu

 

Pirkkalasta Suupanniityn koulun Suomi-tanssivideo

#suomenlippukisa #suomi100 #startluma #suupanniitty #dancedance #flashmob

Julkaissut Suupanniityn koulu 29. marraskuuta 2017

 

Viitasaaresta Kymönkosken koulun Suomen lippu-kuva

kymönkoski-lippukuva

 


StarT ja LUMA-keskus Suomi kiittää kaikkia haasteen vastaanottaneita tiimejä, kuntalaisia sekä kuntia! 

Suomen lippu -haaste on osa Suomi100-juhlavuotta sekä LUMA-keskus Suomen StarT-hanketta.

Lue lisää Suomen lippu -haasteesta.

StarT -tiedekerhoja kouluille ja päiväkodeille: Hae mukaan!

LUMA-­keskus Suomi -­verkosto toteuttaa StarT-­tiedekerhoja yhteistyössä Professoriliiton kanssa. Mukaan voivat ilmoittautua kaiken ikäiset kerhoryhmät kouluista tai päiväkodeista. Jokaiselle mukaan valitulle kerholle pyritään löytämään oma professorikummi!

Kerhot järjestetään joulukuussa 2017 – ­tammikuussa 2018.

 

Yhteistoiminnallista hauskanpitoa tieteen ja teknologian parissa!

StarT-­tiedekerho tarjoaa lapsille elämyksellisiä omakohtaisia tiedekokemuksia, jotka auttavat ymmärtämään tieteen merkityksen myös jokapäiväisessä elämässä.

Professorikummi toimii kerhossa esikuvana ja innostajana. Kerhot ja professorikummit saavat itse määritellä kerhon keston (esim. 3-­6 kertaa) toimintatapansa sekä yhteistyömallinsa omien toiveidensa ja tarpeidensa pohjalta.

Kerhoissa toivotaan toteutettavan StarT-projekti osana kerhoa. Projektien raportointi on auki 18.2.18 asti.

StarT-­kerho voidaan toteuttaa virtuaalisesti esimerkiksi videoiden avulla tai fyysisesti kokoontumalla viikoittain tekemään yhdessä hauskoja kokeita ja projekteja.

Tiedekerholla voi osallistua myös virtuaaliseen StarT GoEdu! -­kerhoon. Virtuaalikerhossa annetaan ohjeet viikoittain omien tutkimusten tekemiseen videomuodossa StarTin verkkosivuilla. Yhdestä kerhovideosta riittää puuhaa koko kerhokerraksi! Myös muita materiaaleja ja tukea on tarjolla.

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Hae mukaan lomakkeella: Hakulomake StarT-tiedekerhoksi
Hakuaika päättyy 15.11.2017!

Tulostettava kerhomainos: Start-kerhomainos-final

Healthtech Finlandin toimitusjohtaja Saara Hassinen haluaa auttaa ihmisiä voimaan hyvin

Healthtech Finlandin toimitusjohtaja Saara Hassinen, StarTin Hyvinvointi ja terveys -teeman kummi, halusi jo lapsena auttaa ihmisiä voimaan hyvin. Lääkärin ura vaikutti ilmiselvältä vaihtoehdolta, mutta elämässä käy usein niin, että samaan tavoitteeseen johtaa montakin eri reittiä.

Lapsuuteni suurin haave oli tulla lääkäriksi.

Halusin palavasti vaikuttaa ihmisten terveyteen ja auttaa heitä voimaan hyvin. Valmennuskurssillakin kävin – kaksi päivää – todetakseni, ettei lääkärin työ ei ole minua varten. En jaksanut opetella ulkoa luita ja ruumiin osia!

Kauan ei kuitenkaan tarvinnut miettiä, minne mennä. Olin isän tyttö, ja sähköinsinööri-isäni oli jo vuosia aiemmin vienyt minut Otaniemen kirjastoon katsomaan, mistä tieto löytyy: mikrokorteilta. Hän varmaan salaa toivoi, että tytöstä tulisi insinööri.

Sen verran isän opit vaikuttivat, että päättelin, että insinööri tienaa enemmän kuin luonnontieteilijä. Melkein lääketieteelliseen hakeneena minulla oli matematiikka ja kemia hyvin hallussa, ja laitoin paperit sisään Teknillisen korkeakoulun kemiantekniikan osastolle, jonne pääsin opiskelemaan syksyllä 1987.

Opiskeluaikana minulle valkeni jälleen, että ulkoa opettelu ei ole minua varten.

En halua päntätä aineita ja yhdisteitä, kun laskemalla pääsen helpommalla.

Niin päädyin keskittymään kemian laitetekniikkaan ja tehdassuunnitteluun. Suunnitelmissani oli, kuten opiskelutovereillanikin, mennä joskus Nesteelle tai Kemiralle töihin. Kaikki ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan: tuli 90-luvun alun lama ja työpaikat olivat kiven alla. Korkeakoulu tarjosi onneksi suojatyöpaikan eli tuntiassarin töitä parissakin labrassa ja niin pidin tulevaisuuttani turvattuna.

 

Puhelinsoitosta uudelle uralle

Kuinkas sitten kävikään? – Sain puhelinsoiton: Kemian keskusliitto ja Kemian työnantajien keskusliitto olivat yhdistyneet Kemianteollisuus ry:ksi, ja uuteen liittoon haettiin asiamiehen sijaista. Minut pyydettiin työhaastatteluun, ja monien vaiheiden jälkeen minä olin se onnellinen, joka tehtävään valittiin.

Miksi valinta osui minuun? En tiedä onko se vain sattumaa, mutta haastattelijan vaimo oli vanha uskonnonopettajani. Uskon itse, että sopivuudestani tehtävään oli keskusteltu kotona. Opetus, jonka olen monesti myös opiskelijoille rekryilloissa jakanut on, ettet koskaan voi tietää, kuka menneisyydestäsi auttaa sinua uralla eteenpäin.

Vietin Kemianteollisuudessa 16 mielenkiintoista vuotta. Näin, miten järjestöt ovat näköalapaikkoja, missä saa tehdä tulevaisuutta ja tavata upeita ihmisiä. Opin myös paljon, kun tehtävät vuosien varrella vaihtuivat.

Yllättäen myös nuoruuden haaveet urasta lääketieteen parissa tulivat äkkiä lähelle: sain tehdä työtä yritysten kanssa, jotka kaupallistivat bio- ja lääketieteen tutkimustuloksia!

Bioteollisuutta sain seurata 90-luvun puolesta välistä vuoteen 2009 saakka.

 

Palaset alkavat loksahdella kohdalleen

Seuraavat 7 vuotta koordinoin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää esikaupallista tutkimusta SalWe Oy:ssä. Mukana oli laajasti terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä yrityksiä ja opin, miten yhdessä luotua osaamista voidaan hyödyntää monella tavalla. Myös monet terveysteknologian toimijat tulivat vuosien aikana tutuiksi.

Syksyllä 2016 palaset loksahtivat lopullisesti kohdalleen, kun aloitin terveysteknologian liiton Healthtech Finlandin toimitusjohtajana. Uudessa tehtävässäni voin hyödyntää paitsi järjestökokemusta myös terveysteknologian osaamistani.

Parasta on kuitenkin se, että olen jo vuosia voinut toteuttaa lapsuuden haaveitani olematta lääkäri. Edesmennyt äitinikin kutsui minua “melkein lääkäriksi”.

Terveysteknologian avulla saan olla mukana edistämässä ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Samaan hengenvetoon voin todeta, että terveysteknologiaa tai mitä tahansa teknologiaa voi tehdä työkseen olematta insinööri. Hyvä peruskoulutus antaa eväät tehdä mitä ja missä vain. Teknologian maailma on osaajalle auki.

 

Artikkeli on aiemmin julkaistu Upea ura -blogissaKirjoittaja: Saara Hassinen.

VERIFINin johtaja Paula Vannista kiehtoo kemian mystisyys

Professori Paula Vanninen toimii StarTin Hyvinvointi ja terveys -teeman kummina.

VERIFIN eli kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti on Kemiallisen aseen kieltosopimuksen keskusjärjestön (OPCW) nimetty laboratorioyksikkö, joka tekee tutkimusta, antaa koulutusta ja toimii kemiallisten aseiden kieltosopimuksen kansallisena viranomaisena.

Vannista työssä kiehtoo työn haastavuus ja vaikuttaminen kansainvälisesti merkittäviin asioihin. Hänen mukaan parasta työssä on tutkimusryhmän vetäminen, johtaminen itsessään ja se, että joka päivä oppii jotain uutta kemiasta.

”Työni on kaukana perinteisestä virastotyöstä. Tämä työ on monipuolista ja vaihtelevaa: tutkimuksia, itseäni kiinnostavia tekniikoita, kuten nestekromatografiaa ja massaspektrometriaa.”

Näytteiden analysointi vaatii tarkkuutta

VERIFINin laboratoriossa on tutkittu muun muassa Syyriasta tulleita ympäristönäytteitä ja biolääketieteellisiä näytteitä. Näytteitä tutkivat työntekijät eivät tiedä mistä näyte tulee, mutta näytteiden tulee kuitenkin olla koko ajan jäljitettävissä, jotta mahdolliset rikkomukset osataan jäljittää.

Ensimmäisessä vaiheessa näyte jaetaan erilaisiin fraktioihin, kuten haihtuviin ja haihtumattomiin yhdisteisiin. Tätä vaihetta kutsutaan näytteenkäsittelyksi.

”Näytteenkäsittelyn jälkeen mitataan sormenjälkispektrejä, joilla saadaan tunnistettua yhdisteet asiantuntijoiden ja tietokantojen avulla. Jokaisella yhdisteellä on omanlainen sormenjälkispektri.”

Tämän lisäksi biolääketieteellisistä näytteistä, kuten potilaan tai uhrin verestä tai virtsasta voidaan tehdä kohdennettua analyysiä. Pitoisuudet näissä voivat olla niin pieniä, että tarvitaan erilaisia tekniikoita, jossa ei saada koko sormenjälkeä vaan vain osia siitä.

Kemiallisten aseiden käyttö on rikos ihmiskuntaa vastaan

Näytteiden sisältämät myrkyt, kuten Sariini-hermomyrkky, täytyy tunnistaa kahdella eri tekniikalla. Tämän lisäksi näytteet menevät kahdelle eri laboratoriolle, joiden tulosten tulee olla yhtenevät.

”Näillä on valtava poliittinen merkitys, joten tämä on ainoa tapa, jolla pystytään luotettavasti varmistamaan, että joku on todella rikkonut kemiallisten aseiden kieltosopimusta. Lisäksi kemiallisten aseiden käyttö on rikos ihmiskuntaa vastaan.”

Vanninen myös korostaa, että kemiallisten aseiden tutkimisen tulee olla riippumattomien tahojen tekemää, jotta luotettavuus voidaan taata. Mediassa heti iskun jälkeen esitetyt tiedot iskussa käytetyistä aineista ei siis riitä.

Luonnontieteiden osaaminen avainasemassa

Vanninen kertoo kaikkien luonnontieteiden olevan tärkeitä VERIFINissä:

”Kemian ja biologian ohella fysiikan osaamisesta on meillä todella hyötyä. Ja kaikkienhan meidän tulee osata laskea, vaikka ei ehkä sellaista syvällistä matematiikkaa tarvitakaan.”

Näiden lisäksi hän mainitsee tilastotieteen ja ohjelmoinnin taitojen olevan hyödyllisiä työssään.

Kemian mystisyys

Vanninen kertoo, että häntä kiehtoo kemian haastavuus ja eri aineiden väliset reaktiot. Hän vertaa reaktioita ruuanlaittoon, jossa täytyy löytää sopivia makuyhdistelmiä ja toisia aineita ei taas kannata sekoittaa lainkaan.

”Kemistin taidot parhaimmillaan kotikeittiössä. Olen intohimoinen kokki. Saatan käyttää koko lauantaipäiväni uusien asioiden luomiseen. Minulla on aina yksi uusi ruoka kokeiluvaiheessa.”

Vanninen ei halua kuitenkaan korostaa liikaa kemian haastavuutta:

”Ei kannata pelätä asioiden monimutkaisuutta tai ajatella kemiasta tai matematiikasta, että en minä osaa tätä. Ne vaativat työntekoa.”

Kemian opinnot aukaisevat paljon hyviä työpaikkoja ja erilaisia mahdollisuuksia kaupan alalla, teollisuudessa, tutkijana. Ei ole siis mikään pakko työskennellä laboratoriossa.

Jokaiselle löytyy oma tie unelmien työhön

Tulevaisuuttaan pohtivia nuoria Vanninen haluaa rohkaista kokeilemaan eri asioita. Pitää ottaa selvää, mistä on kiinnostunut ja täytyy antaa itselleen mahdollisuus kiinnostua uusista asioista.

”En minäkään halunnut alun perin johtajaksi. Jokaiselle löytyy oma urapolku, mutta olkaa itsellenne rehellisiä. Uskaltakaa kokeilla, perehtykää asioihin. Sieltä se kipinä voi syntyä hyvin pienistäkin asioista.”  

Lue lisää:

Teksti: Kaisa Väätäinen

Unelma-ammattina kaukokartoittaja

Geoinformatiikan professori Petri Pellikka Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitokselta toimii Startin Koti, kulttuuri ja kansainvälisyys – teeman kummina. Pellikka tutkii ja opettaa kaukokartoitusta eli sitä, miten satelliiteista tai lentävältä alustalta kuvatusta aineistosta voidaan johtaa maanpinnan ominaisuuksia kuvaavia karttoja.

Tätä työtä hän on päässyt tekemään niin Suomen poronlaiduntutkimuksista ja Kanadan jäämyrskytuhojen kartoituksesta jäätiköiden muutosten monitoroitiin Alpeilla ja maanpeitteen muutoksien syiden ja seurauksien selvitykseen Afrikassa.

”Tutkimuskenttäni on varsin globaali, sillä innostun helposti monista asioista. Viimeisen vuoden olen viettänyt pääosin Kiinassa ja Uudessa-Seelannissa.”

Varsinaisen professuurinsa lisäksi Pellikka on Helsingin yliopiston Taitan tutkimusaseman johtaja Keniassa. Asema on monitieteinen keskus, joka pyrkii vastaamaan siihen, mitä tapahtuu vesivaroille, luonnon monimuotoisuudelle, ilmastolle ja ihmisten toimeentulolle, kun metsät vähenevät.

 

Kiinnostus luontoon ja karttoihin

”Olen ollut jo pienestä pitäen kiinnostunut kartoista ja luonnosta, piirtelin Euroopan kartan uusiksi jo 10 -vuotiaana olettaen meren pinnan nousevan 200 metriä.”

Jo nuoruuden kesätyöt menivät Pellikalla metsätöissä ja maanmittaustöissä, mutta hän päätyi kuitenkin ensin opiskelemaan historiaa. Historian opinnot eivät kuitenkaan tarjonneet maastotöitä ja kokeellista analyysiä, joista hän nautti, joten hän vaihtoi maantieteiden pariin.

Nykytyössään Pellikka voi kartoittaa metsiä sekä niiden merkitystä ja tilaa ympäri maailmaa kaukokartoitusaineistoja käyttäen. Hän sanookin olevansa unelma-ammatissaan, sillä saa yhdistää kaikki opiskeluvaihtoehtonsa työssään ja tutkimuksissaan – sekä opettaa niissä nykyopiskelijoita.

 

Kaikki liittyy kaikkeen

Kartoittamisessa Pellikkaa kiehtoo se, miten luonnossa kaikki on toisistaan riippuvaista, on sitten kyse vaikka siitä missä tietty kasvilaji voi kasvaa. Minkälaisia vaikutuksia on esimerkiksi maankäytön muutoksella luonnon monimuotoisuuteen tai vesivaroihin tropiikissa, tai liikennemäärillä ilmanlaatuun?

”Minua myös kiehtoo tutkimustuloksista tiedottaminen, ei vain tiedejulkaisujen kautta, vaan mediassa.”

Pellikan artikkeleita löydät tämän jutun lopusta. Lisäksi hän on tehnyt yhdessä kollegansa kanssa myös elokuvia Taitan tutkimusaseman tutkimustuloksista, jotka ovat nähtävillä verkossa.

 

Paremman maankäytön puolesta

Pellikan työn tuloksia voi nähdä ympärillä koko ajan, sillä hän on ollut mukana kokoamassa yhteiskunnan eri osa-alueita kokoavia paikkatietoaineistoja, joita voidaan hyödyntää maankäytön suunnittelussa.

”Tällä hetkellä tutkimme vuoristometsien merkitystä veden varastona tropiikissa ja yritämme sitä kautta tuottaa tietoa ja peräänkuuluttaa metsien tärkeyttä myös vesivarastona. Se on äärimmäisen tärkeätä veden puutteesta kärsivillä alueilla Afrikassa.”

 

Yhteisöllisyyttä tutkimusryhmissä

Nykyisin tutkimusryhmissä on asiantuntijoita eri osaamisalueista, esimerkiksi Pellikan tutkimuksissa Kenian Taitavuorilla ryhmään kuuluu niin sosiaalitieteilijöitä kuin fyysikoita ja kasvitietelijöitäkin. Hänen mukaansa on hienoa saada työskennellä nuorten opiskelijoiden kanssa. Yksinäisiäkin hetkiä toki tarvitaan aineistoja analysoidessa ja joskus maastotöissä on ihan parasta olla yksin.

”Välillä maastotöissä on myös mukana ei toivottuja seuralaisia, kuten käärmeitä. Kobra voi loikoilla termiittikeossa tai python mutkitella auton alle.”

 

Osallistumalla rikkomaan ennakkoluuloja

Luonnontieteilijöitä ajatellaan Pellikan mukaan usein vain tietokonetta tuijottavina nörtteinä, joilla ei ole sosiaalista elämää ja hauskaa. Hänen mukaansa luonnontieteet ovat kuitenkin kiehtovia, kun alkaa ymmärtämään syitä, seurauksia ja takaisinkytkentöjä. Pellikan mukaan ennen kaikkea osallistumalla tieteen tekemiseen voi muuttaa mielikuvia:

”Luonnontiede on todella jänskää tiedettä.”

Lisäksi hän kehottaa ottamaan nykyajan tietotulvasta oleellisen irti, sillä nykyaika tarvitsee tietokoneiden parissa kasvaneita taitureita, kuitenkaan leikkiä ja liikkumista unohtamatta.

 

Lue lisää Pellikan artikkeleista:

Teksti: Kaisa Väätäinen

 

Parhaita lasten ja nuorten tiede- ja teknologiaprojekteja palkittiin kansainvälisessä StarT-gaalassa

Tiistaina 23.5.2017 järjestetyssä kansallisessa ja kansainvälisessä StarT-gaalassa palkittiin kolme ansioituneinta opiskeluprojektityötä, joita lapset ja nuoret ympäri maailmaa olivat toteuttaneet. Voitot menivät tiimeille Indonesiassa, Liettuassa sekä Suomessa. Voittaneissa projekteissa oli ideoitu moottoripyöräonnettomuuksien ehkäisyä, roskien lajittelua sekä tutkittu avaruutta ja sääilmiöitä. Tuomaristo oli arviointiperusteissaan kiinnittänyt huomioita innovatiivisuuteen ja omaperäisyyteen sekä videolla esiteltyyn työskentelyyn. Suomen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ojensi palkinnot.

Ensimmäistä kertaa toteutettu International LUMA Start Award -palkintojen jako on yliopistojen tiedekasvatusta hoitavan LUMA-keskus Suomen ideoima. StarT-toimintaan on päättyvänä lukuvuotena osallistunut yli 800 oppimisyhteisöä 36 maasta. Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö on StarTin suojelija.

Matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian osaaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Nämä oppiaineet ovat avainasemassa monilla tulevaisuuden aloilla. Tämän päivän StarT-osallistujat ovat niitä, jotka huomenna rakentavat yhteistä tulevaisuuttamme”, sanoo ministeri Grahn-Laasonen.

Gaalassa palkittiin myös yleisön suosikit, aktiivisimmat maat sekä jaettiin Suomen kansalliset palkinnot kolmellekymmenelle parhaalle tähtitiimille. Lisäksi palkittiin kolme parasta projektiopiskelun hyvää käytännettä International LUMA StarT Education Award 2017 -palkinnoin.

Erityisellä gaalaillallisella palkittiin vielä parisenkymmentä suomalaista innovatiivista oppimisyhteisöä hyvistä käytänteistään sekä StarT:issa aktiivisimpana kuntana Lahti.

Gaala oli osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017.


Palkitut tähtitiimit

Parhaan tähtitiimin palkinto eli International LUMA StarT Award 2017 myönnettiin tiimeille:

  • SOS glove project, Semesta Billingual Boarding School, Bryan Tanamas, Fachry Adam El-Yaqien Mucharam, Sultan Gemilang Kemadi, Indonesia
  • Nature and environment project, Šiaurės licėjaus, Lina Kiliauskait’s kindergarten group, Liettua
  • Weather ball project, Veikkolan yhtenäiskoulu, Aki Kukkosen johdolla 5A + 5B + 7.–9. lk. oppilaat, Suomi

Yleisön suosikit

Kansainvälisessä verkkoäänestyksessä eniten ääniä kymmenestä ehdokkaasta saivat:

  • Well being project about bread, National Science and Technology Development Agency, Supranee Sitthipairojsakul’s group, Thaimaa. 
  • Protect & live project, Büyükçekmece Atatürk Anatolian High School, Nilgün Erentay’s and Nejdet Köker’s group, Turkki.

Aktiivisimmat maat

StarTiin 2016–2017 aktiivisimmin osallistuneet maat 36 mukaan ilmoittautuneesta maasta ovat Turkki ja Liettua. Turkista ja Liettuasta lähetettiin eniten tähtitiimien projektitöitä ehdolle.


Palkitut oppimisyhteisöt

International LUMA StarT Education Award 2017 myönnettiin kolmelle innovatiivisimmalle oppimisyhteisölle. Tuomaristo oli valinnut voittajiksi:

Oppimisyhteisöjen osalta kansainvälisessä yleisöäänestyksessä eniten ääniä sai Energy Project, Miroslav Anti primary school, Futog, Serbia.



Lisätietoja antavat LUMA-keskus Suomen ja StarT-toiminnan johtaja, professori Maija Aksela, 050 514 1450, sekä StarT-toiminnan projektipäälliköt Outi Haatainen (Suomi) ja Essi Purhonen (kansainvälisesti). Heidät kaikki tavoittaa sähköpostitse osoitteesta info@start.luma.fi.