StarT parhaat 2021

Pikkuprofessorit on oppilaiden toivoma valinnaisaine, joka on kolmen olemassaolovuotensa aikana kasvattanut suosionsa yhdeksi pidetyimmistä valinnaisaineista koulussamme. Kokonaisuus on niin suosittu, ettemme voi ottaa kolmelle järjestetylle kurssille kaikkia halukkaita tänä vuonna. Tämän valinnaisaineen kehittäjä on koulumme opettaja Mari Sund. Hän on ollut kanssani ideoimassa kokeita ja toiminut eräänlaisena tutorina minulle.

Tämän opetuskokonaisuus on tarkoitettu 3.-4.-luokkalaisille, mutta se sopii hyvin myös 5.-6.- luokkien valinnaisaineeksi.Pikkuprofessorit valinnaisaineen tavoitteena on tutustuttaa lapsia fysiikan ja kemian ilmiöihin toiminnallisten tehtävien avulla. Kokeet pyritään liittämään arkielämän vastaaviin ilmiöihin. Myös ajattelun, ideoinnin ja tutkimuksen ilmapiirin luominen on ollut tärkeää. Lapsia kannustetaan tekemään tutkimuksia myös kotona.

Mielestäni tämä valinnaisaine tukee hyvällä tavalla nykyistä opetussuunnitelmaa ja on sen hengen mukainen. Uudessa opetussuunnitelmassa fyke on alakoulussa sisällytetty ympäristöopin sisältöihin. Usein aihe jää melko pienelle käsittelylle. Valinnaisaineen toiminnallisuus ja omien tutkimusten tekoon kannustaminen, tukee tunneilla käsiteltyjä fyken aiheita.

Jakson sisältö on koottu Pikkuprofessorit vihkoon. Vihko sisältää kokeet ja ohjeet, oppilaille suunnatut tehtävät ja pienen arvioinnin. Vihko on helppo ottaa käyttöön ja sen avulla opettaja voi lähteä toteuttamaan innostavaa ja monipuolista Pikkuprofessorit oppimiskokonaisuutta. Kokonaisuus mahdollistaa myös oman tutkimuksen tekemisen.

Arviointia on toteutettu jokaisen kokeen yhteydessä pienellä arviointitehtävällä sekä suullisesti lopputunnin keskusteluiden yhteydessä. Jakson lopuksi kysytään oppilailta mielipiteitä kurssin sisällöstä ja oppimisesta.

Pikkuprofessorit- kokeet olen löytänyt Helsingin yliopiston kemianluokka Gadolinista, Heurekan tempputehtaasta sekä Luma-keskuksen youtube videoista.

Projekti on suunnattu luokille 4-6. Sisällöt ja tavoitteet nousevat opetusuunnittelman perusteista. Projektissa yhdistyy äidinkieli ja kirjallisuus, kuvataide sekä ympäristöoppi. Lisäksi projektissa on huomioitu laaja-alainen osaaminen.

Projektissa on 12 pysäkkiä. Jokaisella pysäkillä pysähdytään opiskelemaan jotakin ihmiseen liittyvää kokonaisuutta. Ensimmäinen pysäkki on orientoituminen, joka aloittaa projektin. Projekti päättyy pysäkkiin yhteenveto. Loput 10 pysäkkiä jakautuvat kolmeen jaksoon. Jokaisen jakson päätteeksi opettaja voi halutessaan pitää kokeen.

Projektin aikana tuotetaan lisäksi erilaisia tekstilajeja ja muita tuotoksia, jotka kerätään projektia varten luoduille nettisivuille. Projektin aikana syntyvät tuotokset ovat arvioitavia töitä. Lisäksi arviointia tulee tehdä oppilaiden työskentelyä havainnoimalla.

Projektia varten opettaja luo ryhmälle Google Classroomiin luokan. Luokkaan tulee kaikki projektin tehtävät, mahdolliset materiaalit ja linkit. Tämä edesauttaa oppilaiden itseohjautuvuutta ja ryhmän toiminnan suunnittelua. Suurin osa tehtävistä tehdään iPadilla erilaisia sovelluksia hyödyntäen.

Projektin kulku:
1. Orientoituminen
• Ennakkotietojen kartoitus
• Ryhmiin jakautuminen
• Kehoagenttien luominen

________________________________________________________

JAKSO 1

2. Mistä ihminen koostuu?
• Tutustuminen eläinsoluun
• Tutustuminen ihmisen rakennusosiin
• Tutustuminen siihen, mitä ihminen tarvitsee elääkseen

3. Luut ja lihakset
• Tutustuminen luihin, lihaksiin ja niveliin
• Ihmisen mittasuhteiden tutkiminen
• Työskentelyasennon ja –ajan tutkiminen
• Tutustuminen eri tekstilajeihin

4. Keuhkot, sydän ja verisuonet
• Tutustuminen hengityselimistöön
• Tutustuminen verenkiertoelimistöön
• Fiktion, faktan ja mielipiteen tunnistaminen
_________________________________________________________

JAKSO 2

5. Hermosto ja aivot
• Tutustuminen hermoston osiin
• Tutustuminen aivojen ja muistin toimintaan
• Uutisen tuottaminen

6. Aistit
• Erilaisten viestien tunnistaminen ja tuottaminen
• Tutustuminen aisteihin
• Näkö- ja kuuloaistiin tutustuminen
• Näkö- ja kuulovammoihin tutustuminen

7. Ruoansulatus ja ravinto
• Tutustuminen ruoansulatuselimistöön
• Ruoka-aineisiin ja ruoantuotantoon tutustuminen
• Pakkausmerkintöjen ja sertifikaattien tunnistaminen
• Terveellisen ja ekologisen ruoan tutkiminen
• Mainokseen tutustuminen ja mainoksen tuottaminen
• Vaikuttamiskampanjan toteuttaminen ekologisesta ruoasta (vaikuttava juliste)
_________________________________________________________

JAKSO 3

8. Murrosiän muutokset ja tunteet
• Murrosiän muutosten ja sukuelinten tunnistaminen
• Tunteiden tutkiminen ja sanoittaminen
• Runon ja reseptin tuottaminen
• Kuvituksen suunnittelu ja toteuttaminen

9. Sukupuolen moninaisuus ja seksuaalinen suuntautuminen
• Seksuaalisiin suuntautumisiin ja sukupuolen moninaisuuteen tutustuminen

10. Kasvu ja kehitys
• Lapsen oikeuksien sopimukseen tutustuminen
• Tutustuminen ihmisen elämänvaiheisiin
• Tutustuminen lisääntymiseen
• Ehkäisymenetelmiin tutustuminen
• Haastattelun suunnittelu ja toteuttaminen

11. Terveelliset elämäntavat
• Sarjakuvan tuottaminen
• Hyvinvoinnin edistämiseen tutustuminen
• Hyvinvointia heikentäviin asioihin tutustuminen
• Digiosaamiseen tutustuminen

_________________________________________________________

12. Yhteenveto
• Itsearviointi

Lauttasaaressa jo toistamiseen toteutettu lasten tiedekysymykset yhteistyö on ala-asteen, yläasteen ja lukion nuoria yhdistävä hanke, jossa nuoret pohtivat itseään kiinnostavia tieteen pulmia. Ala-asteen luokat keksivät mieltään askarruttavia tiedekysymyksiä ja lähettävät niitä yläkoulun ja lukion puolelle pohdittavaksi. Yläasteen tiedevalinnaisessa ja lukion tiedekurssilla opiskelijat valitsevat kysymysten joukosta itseään kiinnostavat kysymykset ja lähtevät selvittämään niihin vastauksia. Kaikkiin lasten kysymyksiin ei tiedekään ole löytänyt vastausta, mutta sekin tieto on jo sinänsä kutkuttava.

Vastaukset koottiin yhteen ja lähetettiin ala-asteelle. Kysymykset vastauksineen olivat esillä myös koulun LUMA-viikolla.

Toteutimme 7. luokan monialaisen oppimiskokonaisuuden aiheena Ilmastonmuutos. 7. luokkalaiset käsittelivät ilmastonmuutos -aihetta kaikilla oppitunneilla viikon ajan. Luma -luokkalaisten kanssa yhtenä pääteemana oli Pelastakaa pingviinit! -opetusmateriaali (Itä-Suomen yliopiston LUMA -keskus) mukautettuna. Ideana oli tutkia ilmastonmuutoksen vaikutusta Etelä-Afrikan rannikolla muniviin pingviineihin ja suunnitella sekä rakentaa niille hautomispesän prototyyppi. Aiheeseen linkittyi 7.lk fysiikan oppisisältö lämmönsiirtymistavat ja biologiassa uhanalaiset eläinlajit. Kuvataiteessa oppilaat editoivat videon ja englannin tunneilla tekivät videoon tekstit.

Ensimmäisellä tunnilla oppilaat katsoivat pohjustukseksi Pelasta pingviinit! -power pointin, jossa esiteltiin skenaario, mitä ilmastonmuutos on ja lämmönsiirtymistavat. Tämän jälkeen aloitettiin sarjakuvan teko projektista. Sarjakuvaan tuli ruutu kaikista projektin vaiheista.

Toisella tunnilla tehtiin ns. lusikkademo, jossa verrattiin jääpalan sulamista muovi- ja hopealusikoissa. Kolmannella ja neljännellä tunnilla alettiin testaamaan erilaisten materiaalien lämmöneristyskykyä. Niitä pidettiin 1 minuutti tehokkaan hehkulapun alla ja seurattiin lämpötilanmuutosta. Tutkittavat materiaalit olivat pumpuli, villa, folio, avaruuskangas, valkoinen paperi, musta paperi, vaalea huopa, erivärisiä vaahtomuoveja, kuplamuovi ja punainen huopa.

Tämän jälkeen oppilaat aloittivat pesänrakennuksen (max 3 materiaalia).
Valmiiden pesien sisään laitettiin jääpala ja ne laitettiin lämpölaatikkoon, jonka yläpuolella oli tehokkaita hehkulamppuja 20 minuutiksi. Tällä aikaa katsoimme power pointit: Insinöörityö ja Innovatiiviset rakennusmateriaalit. Tämän jälkeen vertailtiin tuloksia ja keskusteltiin parannusideoista.

Muutama oppilas kuvasi työskentelyn eri vaiheita ja niiden pohjalta koottiin video.
Biologian tunnilla oppilaat tekivät postereita uhanalaisista elämistä ja sivusivat siinä myös saimaannorppaa ja sen pesimäongelmia ilmastonmuutokseen linkittäen. Ajatuksena oli myös tutkia tarkemmin innovatiivisia rakennusmateriaaleja käsitöissä, mutta se jäi toteutumatta. Alkuperäinen materiaali power pointeineen löytyy linkistä

(oppilaat n. 7-12v)
Tavoite: tutkia ja kokeilla onnistuuko piirustushiilen valmistaminen oppilaiden kanssa.

Teimme tutkimuksen Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulussa, LUMA-yhdistelmäryhmässä jossa oppilaat ovat 8-10 vuotiaita ja ryhmässä toimii kaksi opettajaa (yhteisopettajuus). Viikottaisen oppituntimme kesto on vain 1,5h joten etukäteisvalmisteluna opettaja oli kerännyt pajun ja lepän oksia, joista katkoimme n. 15cm mittaisia pätkiä oksasaksilla. Kerätyt oksat olivat n. sormen paksuisia. Oppilaat kuorivat tuoreiden oksien pinnasta kuoren pois puukolla veistäen. Puukon käyttö oli osalle oppilaista ennestään vierasta joten kävimme läpi veistämisen turvallisuuden. Kannellinen metallirasia täytettiin kuorituilla oksilla, jotka asetettiin rasiaan pystysuunnassa. Valmiita poltettavia oksia oli siis runsaasti, jotta oksat pysyivät tiivisti rasiassa. Käyttämämme rasian mitat korkeus ja halkaisija n. 12cm.

Seuraavalla viikolla vierailimme läheisen päiväkodin kodalla jotta pääsimme hiiltämään oksat avotulessa. Sytytimme nuotion ja asetimme kannellisen metallirasian palavien puiden keskelle, nuotion pohjalle kansipuoli alaspäin. Metallirasiaksi soveltuu mm. säilykepurkki joka asetetaan nuotioon ennen tulen sytyttämistä ylösalaisin ja nuotion sammuttua valmiit hiilen pätkät kerätään talteen. Rasia on palavassa nuotiossa n. 1 tunnin ajan. Lisäsimme vähän puuta välillä. Nostimme kuuman rasian ulos jäähtymään metallisen tuhkalapion avulla.

Oppilasryhmä oli mukana kodalla ja he hiilen valmistuksen ajan tekivät märästä savesta puiden runkoihin metsän peikkoja, joille syntyi yksityiskohtia luonnonmateriaaleista. Jätimme jännittävän viestin päiväkodin lapsille, kun he seuraavana päivänä tulevat kodalle ja löytävät metsänpeikot. Nuotion äärellä toki söimme eväät ja paistoimme mm. vaahtokarkkeja.

Viikon päästä oppitunneilla pääsimme kokeilemaan valmistamiamme piirustushiiliä. Teimme synkkiä metsäaiheisia piirroksia värillisille papereille. Eri puulaatuisilla hiilillä ei huomattu olevan eroa piirtämisessä. Itse tehdystä hiilestä lähti helposti vahva musta väri, eikä hiili murentunut tai katkennut niin helposti kuin ohuehkot valmishiilet. Teimme myös hiilimaalia murskaamalla hiiltä morttelissa ihan pieneksi jauhoksi ja lisäsimme sekaan tipan vettä. Hiilimaalilla maalatut kohdat nousi tummuutensa vuoksi teoksissa hienosti esiin. Piirrokset kiinnitettiin paperiin lopuksi fiksatiivispraylla.

Huomasimme että erityisesti veistäminen puukolla oli oppilaiden mielestä jännittävää ja kiehtovaa. Myös arimmat oppilaat intoutuivat kokeilemaan. Työskentely ulkona ja nuotion läheisyydessä oli elämyksellistä. Piirustushiilten onnistuminen tuotti myös suunnatonta iloa ja piirtäminen tuntui olevan mukavampaa itse tehdyillä välineillä kuin valmiilla.

Tarvikkeet piirustushiilen valmistukseen:
Pajun ja/tai lepän oksia (myös muita puulajeja voi kokeilla!)
Puukkoja
Metallinen astia joko kannella tai ilman
Tulisija (nuotio, takka, saunan pesä)

VInkit ja neuvot hiilen valmistukseen saimme Pive Toivoselta (taiteilija, kuvataideopettaja) sekä tietoa puun tiivistymisestä hiileksi Helsingin yliopiston kemian laitokselta.

Perusopetuksessa tämä projekti yhdistäisi esim. kuvataiteen, kemian, teknisen työn ja biologian/alakoulun ympäristöopin. Meillä taiteen perusopetuksessa ei ole mahdollisuutta eri oppiaineiden yhdistämiseen.