Olen laatinut opettajista koostuvan työryhmän kanssa Lappeenrannan kaupungin kouluille Greenreality-lupauspohjan, joka on suunnattu kaikille luokka-asteille. Jokaisessa luokassa oppilaat tekevät yhteisen Greenreality-lupauksen huomioiden kaikki neljä kestävän kehityksen osa-aluetta. Ikätaso huomioiden lupauksia tehdään yhdestä neljään (pienemmillä yhdeltä osa-alueelta, isommilla vaikkapa kaikista). Luokkakohtaisten lupausten kautta muotoutuu kätevästi koko koulun ympäristöohjelma. Luokassa annettu lupaus huomioidaan päivittäisessä toiminnassa, ja kun se asettuu osaksi arkea, voidaan ottaa mukaan jokin uusi lupaus. Olen toteuttanut lupauspohjat kuvineen, tavoitteena tehdä niistä motivoivat lapsille. Opettajat voivat valita pohjista luokalleen sopivamman.

Lupauspohjan mukana on viriketarjotin, mistä voi valita sopivia lupauksia tai keksiä omia. Greenreality-lupaus on osa Lappeenranta Junior University eli Uniori-toimintaa, jota toteutetaan kaikissa Lappeenrannan kouluissa yhteistyössä LUT-yliopiston kanssa.

Greenreality-lupaukseen liittyvät materiaalit Uniori-sivustolla: https://www.uniori.fi/opettajat/gr-lupaus/

Linkki käytänteen materiaaleihin (.pdf)

Käytänne on suunnattu esiopetuksen ja oppilaitosten molempia osapuolia hyödyttävään yhteistyöhön. Yhteistyö, jossa esikoululaiset sekä ammattikorkeakoulun opiskelijat toimivat keskenään jaettiin aktiviteetteihin pitkin lukuvuotta.

”Tapasimme toukokuussa Saimian opettajan Mia Blomqvistin ja hän kertoi että opiskelijat tarvitsisivat tietoa 6 vuotiaista lapsista sekä vuorovaikutustaitoihinsa että tieoihinsa millä tavoin heidän kanssaan keskustellaan, miten he ajattelevat ja mikä heitä pelottaa. Yhteistyöajatus jäi silloin itämään.”
Kirsi Rehunen, Taipalsaaren kirkonkylän koulu

Varhaiskasvatuksen osalta toiminta alkoi jo keväällä: ”Keväästä elokuuhun kerättiin jokaisen esioppilaan kotona kysymyksiä, ihmiseen, kasvamiseen, terveystarkastuksiin, rokotuksiin, anatomiaan liittyviä kysymyksiä saapui 50. Moni pelkäsi rokotuksia, kouluruokaa ja piti sydämen jyskytystä vaarallisena”.
Esioppilaiden ihmisaiheiset kysymykset lähetettiin Saimiaan, Mia Blomqvistin sairaanhoito ja ensihoito-opiskelijoille. He vastasivat esioppilaille videolla, jolla kutsuivat heidät Saimian työpajapäivään.

Opiskelijoiden tavoite oli saada kokemuksia lapsista ja opettaa heille yksikertaisesti ja havainnollisesti miksi sydän tarvitsee liikuntaa, miksi ambulanssi on tärkeä ja mitä siellä tehdään, paljonko ihmisessä on verta, kuinka pitkä on suolisto, miten ihminen kasvaa, mitä aivot tarvitsevat ja miksi rokotuksia annetaan.
Marraskuussa 2019 esioppilaat kiersivät pehmolelujensa kanssa työpajoja ulkona ja sisällä. Näin opettajat kuvaavat pajapäivää: ”Esioppilaat oppivat, että sydämen syke onkin tärkeää ja sydän tarvitsee liikuntaa. Monet ruoka-aineet, jotka maistuvat hyvältä sisältävät liikaa suolaa ja sokeria. Opiskelijat ohjasivat ammattitaitoisesti, selkeästi ja empaattisesti. Lapset arvioivat omaa oppimistaan palikoiden ja kuvien avulla”.
Esioppilaat opettivat Luma-viikon illassa opitut asiat vanhemmilleen ja tekivät julisteen havainnollistamaan projektia. Projekti jatkui esiopetusryhmissä leikin, liikunnan, kemiallisten kokeiden (kananmuna eri nesteissä) avulla. Käytänteen tavoitteet oppia opiskelijoiden ja esioppilaiden kanssa yhdessä, toteutui sekä lasten tavoite oppia toiminnallisesti löytäen vastauksia kysymyksiin ihmisestä toteutui, pelkoja poistui, joka näkyi jo terveydenhoitajan vastaanotolla luottavaisena ja suorastaan asiantuntevana käytöksenä.
Unen ja levon merkitys hyvinvoinnissa on monialaisena oppimiskokonaisuutena koko kirkonkylän koulun teemana helmi-maaliskuussa 2020. Projektissamme toteutui ruokakasvatus osana esiopetuksen kasvatuksellista toimintaa, jonka päämääränä on edistää yksilöiden ja yhteisöjen ruokaan liittyvien arvojen, asenteiden, tietojen, taitojen ja toimintatapojen kehittymistä terveyttä edistävään suuntaan.
Käytänteen raportti (.pdf)

Toteutimme tämän käytänteen yläkoulussa, mutta malli sopii hyvin 3.luokasta aina lukioon asti. Tavoitteena oli toteuttaa ja kehittää uuden opetussuunnitelman mukaista MOK-opetusta motivoivalla ja innostavalla tavalla. Käytänne mahdollistaa hyvin monien oppiaineiden yhdistämisen. Ajanpuutteen ja tapahtuman myöhäisen ajankohdan vuoksi arviointia ei voitu toteuttaa, mutta käytänne mahdollistaa sen hyvin oppilaiden suoritusten perusteella.

Käytänteen materiaalit (.pdf)

Matkalla Marsiin 2020 on lähes koko kevätlukukauden kestävä yhteistyöprojekti yläkoulun kahdeksannen luokan valinnaisen lumate-kurssin ja valinnaisen tietotekniikan kurssin oppilaille.

Kurssien oppilaat perustavat yhdessä avaruusmatkailuyrityksen ja suunnittelevat yrityksen markkinoinnin, raketin valmistuksen ja astronauttien rekrytoinnin. Tietotekniikan kurssin oppilaat harjoittelevat eri ohjelmien käyttöä suunnittelemalla yritykselle logon, käyntikortin, yrityksen mainoksen ja yritysesittelyn.

Lumatekurssin oppilaat tutustuvat ensin sähköisten antureiden käyttöön ja harjoittelevat erilaisia fysiikkaan painottuvia mittauksia. Harjoittelun jälkeen he suunnittelevat ja toteuttavat joko yrityksen raketin testiohjelmineen tai astronauttitestit mittausohjelmineen.

Käytänteen tavoitteena on syventää erityisesti opetussuunnitelman laaja-alaisia taitoja L1, L5 ja L6 ja harjoitella isoon yhteistyöprojektiin osallistumista. Tavoitteena on myös tutustua yrityksen markkinointiin,avaruuteen liittyvään fysiikkaan ja vaatimuksiin ihmiskeholle. Lumatekurssilla tavoitteena on lisäksi vahvistaa opetussuunnitelman asettamia tavoitteita fysiikan osaamiselle ja oppia suunnittelemaan ja toteuttamaan pieniä luonnontieteen tutkimuksia ja mittauksia teknologiaa hyväksi käyttäen. Tietotekniikan kurssilla tavoitteena on syventää tietoteknisiä taitoja mm. vektorigrafiikassa ja/tai peliohjelmoinnissa ja/tai esitysgrafiikassa ja/tai kuvankäsittelyssä. Tavoitteena molemmilla kursseilla on lisäksi oppia esiintymistaitoja.

Aika ajoin ryhmät kokoontuvat yhteen kuulemaan toisiltaan projektin etenemisestä ja suunnittelemaan toimintaa. Projektin aikana järjestetään toimintapäivä, jossa oppilaat esittelevät omia tuotoksiaan sekä koulun 7. luokkalaisille että alakoululle. Oppilaat tekevät myös vierailun Tampereen yliopiston Hervannan yksikköön.

Koko projekti on rakennettu pelipohjan päälle, jossa jokainen osa-alue on oma tasonsa. Joka tasolta saa tietyn määrän suoritustähtiä. Kurssin arviointi pohjautuu oppilaan keräämille tähdille.

Linkki käytänteen materiaaleihin (.pdf)

Olemme kaksi Paraistenseudun yläkoulun samanaikaisopettajaa, toinen matemaattisten aineiden aineenopettaja ja toinen matemaattisiin aineisiin erikoistunut erityisopettaja. Ongelmamme on ollut opetusryhmien suuri heterogeenisyys: heikot ovat todella heikkoja ja lahjakkaimmat pärjäisivät lukiotasoisten tehtävien parissa. Tässä välissä keskitason perusoppilas on jäänyt usein turhan vähälle huomiolle. Lähdimme etsimään ratkaisua ongelmaan Internetistä ja törmäsimme yksilöllisen oppimisen menetelmään. Se tuntui vastaukselta ongelmiimme. Rakensimme menetelmästä meidän koulumme tarpeita palvelevan version. Tämä yksilöllinen mobiilioppiminen mahdollistaa ajasta, paikasta tai tekniikasta riippumattoman opetuksen. Olemme nyt hyödyntäneet Paraistenseudun koulun matematiikan opetuksessa yksilöllisen oppimisen menetelmää reilun neljän vuoden ajan. Tänä aikana innostus matematiikan opiskeluun on selvästi kasvanut ja ilmapiiri parantunut ja mikä hienointa, osa tehostetun tuen päätöksistä on voitu purkaa tarpeettomina. Yksilöllinen oppimismenetelmä vastaa oikein räätälöitynä kaikkien tarpeisiin.

Menetelmässä opettaja ei perinteisen opetuksen tavoin opeta kurssin kaikkia sisältöjä peräkkäin ennalta luodun aikataulun mukaisesti, vaan asiasisällöt on jaettu pienempiin aihekokonaisuuksiin, joista edellinen opetellaan aina hallitsemaan ennen seuraavan aihekokonaisuuden opiskelua. Näin ehkäistään pienten virhekäsitysten tai tiedollisten puutteiden kasaantuminen suuremmaksi ongelmaksi. Menetelmä myös parantaa oppilaan käsitystä omasta osaamisestaan sekä ymmärrystä oppimistavoitteista. Yksilöllisen oppimisen opetusmallissa mahdollistetaan tavoiteoppimisen lisäksi jokaisen oppijan omatahtinen eteneminen aihekokonaisuuksista toiseen. Näin hitaammille oppijoille saadaan enemmän aikaa oleellisimpien perustaitojen oppimiseen ja lahjakkaammat oppijat puolestaan saavat enemmän aikaa vaikeimpien asioiden opiskeluun. Jos joku on sairaana tai oppiminen ei jostain muusta syystä onnistu, yksilöllisen oppimisen menetelmässä hän ei putoa kyydistä, sillä jokainen oppija määrittelee itse oman etenemistahtinsa.

Matematiikan kursseilla hyödynnetään paljon opetusvideoita ja sähköisiä tehtäviä, jotka löytyvät kurssin sivuilta Google Classroomista. Opetustallenteiden hyvänä puolena on niiden joustavuus: oppilas voi aloittaa ja keskeyttää tallenteen toistamisen valitsemallaan hetkellä, etsiä siitä tietyn kohdan tai toistaa saman kohdan uudestaan monta kertaa. Kursseillamme yhteiset teorialuennot on korvattu opetusvideoilla, joita oppilaat voivat katsoa itsenäisesti Internetin kautta, kotona tai koulussa. Opettaja ei lähtökohtaisesti opeta koko luokkaryhmälle teoriaa yhteisesti, vaan oppilaat opiskelevat teorian joko itsenäisesti tai pienryhmissä. Opettaja voi myös opettaa hankalaksi koettuja asioita henkilökohtaisesti tietylle oppilaalle tai pienryhmäkohtaisesti muutamalle oppilaalle, jotka ovat opinnoissaan samassa vaiheessa. Matematiikkaa opetetaan siis joka tunti ja melkein koko ajan, mutta ei kaikille samanaikaisesti, vaan yksilöille tai pienryhmille. Näin jokaisen opiskelijan oppiminen on samaan aikaan täysin yksilöllistä ja eriytettyä sekä yhteisöllistä vertaisoppimista.

Oppilaille on laadittu taulukkolaskentaohjelmalla käytössä olevaan oppikirjaan perustuva sähköinen opintokortti. Sieltä löytyvät kurssin tavoitteet, vaadittavat tehtävät ja arviointiperusteet. Oppilaat laativat opintokorttiinsa itselleen opiskeluaikataulun. Oppilaan oma vastuu, mutta samalla myös vapaus kasvaa. Seuraamme koko ajan oppilaiden etenemistä, ohjaamme ja autamme. Kaikkien kurssi tulee varmasti suoritettua ja vähintään perusasiat opittua, mutta ei yhtä aikaa ja samansisältöisenä.

Opintokortin tehtävät on jaoteltu tason mukaan, jolloin oppilaan on helppo valita tehtäviä, jotka vastaavat hänen osaamistaan, tavoitteitaan, voimavarojaan ja käytettävissä olevaa aikaa. Kannustamme aina oppilaita kokeilemaan myös hiukan haastavampia tehtäviä. Tehtävät oppilaat laskevat edelleen omasta toivomuksestaan perinteisesti kynällä paperille. (Opintokortistakin on olemassa paperinen versio, jos oppilas kokee sen omalle opiskelutavalleen sopivammaksi.) Laskettuaan tehtävän oppilas merkitsee sen opintokorttiin, joka automaattisesti laskee tehtyjen tehtävien prosentuaalisen osuuden. Samalla sekä opettaja että oppilas ovat koko ajan tietoisia siitä, kuinka paljon oppilas on laskenut ja minkä tasoisia tehtäviä. Tehtävien tarkistamista varten oppilailla on käytössään malliratkaisut.

Kierrämme luokassa koko ajan kysymässä, kaivataanko apuamme. Jos näin on, selitämme epäselvän kohdan ko. oppilaalle parhaamme mukaan, kuten tekisimme opettaessamme koko luokkaa yhtä aikaa. Ajatuksena tässä menetelmässä on se, että nyt oppilas voi valita itselleen sopivimman tavan opiskella. Jos hän kaipaa opettajajohtoista opetusta, teemme sen, mutta emme luokan edessä, vaan oppilaan pulpetin vierellä. Jos oppilas haluaa edetä omaan tahtiin itsenäisesti, sekin käy. Kun yhteinen tehtävientarkastaminen ja joillekin turhan teoriatoiston läpikäyminen jää pois, jää oppilaan henkilökohtaiseen ohjaamiseen enemmän aikaa.

Kurssi rakentuu paitsi tehtävien tekemisestä myös tietokoneharjoituksista, ryhmätyönä tehtävästä projektista ja välitesteistä. Kun oppilas kokee hallitsevansa asian, hän tekee sähköisen testin. Useimmat tehtävät ovat automaattisesti korjautuvia, joten oppilas saa palautteen osaamisestaan heti. Virheelliset kohdat oppilas yrittää ratkaista materiaalin avulla. Jos riittävä taidollinen taso on saavutettu, oppilas voi edetä seuraavaan aihekokonaisuuteen. Jos testi menee heikosti eikä ratkaisua löydy edes materiaalin avulla, annamme tukiopetusta. Ajatus on, että oppilas ymmärtää edelliset asiat ennen siirtymistä uuteen.

Projektityöt opettavat paitsi ryhmässä työskentelemisen taitoja myös tiedon etsimistä, lähdekriittisyyttä sekä opitun asian soveltamista. Kurssin arvosanan pohja tulee pisteistä, joita oppilas hankkii laskemillaan tehtävillä, tietokoneharjoituksilla, projektityöllä, tuntiaktiivisuudella sekä välitesteillä. Kurssin lopulla pidämme oppilaan kanssa arviointikeskustelun, jossa yhdessä pohdimme, miten oppilas on suoriutunut kurssista ja päässyt asettamiinsa tavoitteisiinsa. Mietimme yhdessä opetussuunnitelman, oppilaan tavoitteiden ja pisteiden antaman pohja-arvosanan perusteella oppilaan lopullisen kurssiarvosanan. Näin oppilaalle tulee täysin selväksi arvosanan perusteet.

Linkki käytänteen materiaaleihin (.pdf)

Kerho on suunnattu 2.-5. luokkalaisille. Kerho kokoontuu syyslukukauden alussa 10 tuntia (2 – 3h/kerta) ja kevätlukukaudella teemme yönyliretken (1 vrk). Tavoitteena on, että lapset oppivat retkeilytaitoja ja heidän luonnontuntemuksensa lisääntyy. Lisäksi kerhossa harjaantuvat yhteistyötaidot. Tärkeintä on, että oppilaille kehittyisi myönteinen luontosuhde. Olemme kerhossa painottaneet myös opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. Aidossa ympäristössä ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen toteutuu mielekkäällä tavalla. Kerholaisilta kysytään palautetta kerhokerroista ja retkistä.

Linkki käytänteen materiaaleihin (.pdf)