Saara Hassinen

Healthtech Finlandin toimitusjohtaja Saara Hassinen haluaa auttaa ihmisiä voimaan hyvin

Healthtech Finlandin toimitusjohtaja Saara Hassinen, StarTin Hyvinvointi ja terveys -teeman kummi, halusi jo lapsena auttaa ihmisiä voimaan hyvin. Lääkärin ura vaikutti ilmiselvältä vaihtoehdolta, mutta elämässä käy usein niin, että samaan tavoitteeseen johtaa montakin eri reittiä.

Lapsuuteni suurin haave oli tulla lääkäriksi.

Halusin palavasti vaikuttaa ihmisten terveyteen ja auttaa heitä voimaan hyvin. Valmennuskurssillakin kävin – kaksi päivää – todetakseni, ettei lääkärin työ ei ole minua varten. En jaksanut opetella ulkoa luita ja ruumiin osia!

Kauan ei kuitenkaan tarvinnut miettiä, minne mennä. Olin isän tyttö, ja sähköinsinööri-isäni oli jo vuosia aiemmin vienyt minut Otaniemen kirjastoon katsomaan, mistä tieto löytyy: mikrokorteilta. Hän varmaan salaa toivoi, että tytöstä tulisi insinööri.

Sen verran isän opit vaikuttivat, että päättelin, että insinööri tienaa enemmän kuin luonnontieteilijä. Melkein lääketieteelliseen hakeneena minulla oli matematiikka ja kemia hyvin hallussa, ja laitoin paperit sisään Teknillisen korkeakoulun kemiantekniikan osastolle, jonne pääsin opiskelemaan syksyllä 1987.

Opiskeluaikana minulle valkeni jälleen, että ulkoa opettelu ei ole minua varten.

En halua päntätä aineita ja yhdisteitä, kun laskemalla pääsen helpommalla.

Niin päädyin keskittymään kemian laitetekniikkaan ja tehdassuunnitteluun. Suunnitelmissani oli, kuten opiskelutovereillanikin, mennä joskus Nesteelle tai Kemiralle töihin. Kaikki ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan: tuli 90-luvun alun lama ja työpaikat olivat kiven alla. Korkeakoulu tarjosi onneksi suojatyöpaikan eli tuntiassarin töitä parissakin labrassa ja niin pidin tulevaisuuttani turvattuna.

 

Puhelinsoitosta uudelle uralle

Kuinkas sitten kävikään? – Sain puhelinsoiton: Kemian keskusliitto ja Kemian työnantajien keskusliitto olivat yhdistyneet Kemianteollisuus ry:ksi, ja uuteen liittoon haettiin asiamiehen sijaista. Minut pyydettiin työhaastatteluun, ja monien vaiheiden jälkeen minä olin se onnellinen, joka tehtävään valittiin.

Miksi valinta osui minuun? En tiedä onko se vain sattumaa, mutta haastattelijan vaimo oli vanha uskonnonopettajani. Uskon itse, että sopivuudestani tehtävään oli keskusteltu kotona. Opetus, jonka olen monesti myös opiskelijoille rekryilloissa jakanut on, ettet koskaan voi tietää, kuka menneisyydestäsi auttaa sinua uralla eteenpäin.

Vietin Kemianteollisuudessa 16 mielenkiintoista vuotta. Näin, miten järjestöt ovat näköalapaikkoja, missä saa tehdä tulevaisuutta ja tavata upeita ihmisiä. Opin myös paljon, kun tehtävät vuosien varrella vaihtuivat.

Yllättäen myös nuoruuden haaveet urasta lääketieteen parissa tulivat äkkiä lähelle: sain tehdä työtä yritysten kanssa, jotka kaupallistivat bio- ja lääketieteen tutkimustuloksia!

Bioteollisuutta sain seurata 90-luvun puolesta välistä vuoteen 2009 saakka.

 

Palaset alkavat loksahdella kohdalleen

Seuraavat 7 vuotta koordinoin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää esikaupallista tutkimusta SalWe Oy:ssä. Mukana oli laajasti terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä yrityksiä ja opin, miten yhdessä luotua osaamista voidaan hyödyntää monella tavalla. Myös monet terveysteknologian toimijat tulivat vuosien aikana tutuiksi.

Syksyllä 2016 palaset loksahtivat lopullisesti kohdalleen, kun aloitin terveysteknologian liiton Healthtech Finlandin toimitusjohtajana. Uudessa tehtävässäni voin hyödyntää paitsi järjestökokemusta myös terveysteknologian osaamistani.

Parasta on kuitenkin se, että olen jo vuosia voinut toteuttaa lapsuuden haaveitani olematta lääkäri. Edesmennyt äitinikin kutsui minua ”melkein lääkäriksi”.

Terveysteknologian avulla saan olla mukana edistämässä ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Samaan hengenvetoon voin todeta, että terveysteknologiaa tai mitä tahansa teknologiaa voi tehdä työkseen olematta insinööri. Hyvä peruskoulutus antaa eväät tehdä mitä ja missä vain. Teknologian maailma on osaajalle auki.

 

Artikkeli on aiemmin julkaistu Upea ura -blogissaKirjoittaja: Saara Hassinen.

Paula Vanninen

VERIFINin johtaja Paula Vannista kiehtoo kemian mystisyys

Professori Paula Vanninen toimii StarTin Hyvinvointi ja terveys -teeman kummina.

VERIFIN eli kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti on Kemiallisen aseen kieltosopimuksen keskusjärjestön (OPCW) nimetty laboratorioyksikkö, joka tekee tutkimusta, antaa koulutusta ja toimii kemiallisten aseiden kieltosopimuksen kansallisena viranomaisena.

Vannista työssä kiehtoo työn haastavuus ja vaikuttaminen kansainvälisesti merkittäviin asioihin. Hänen mukaan parasta työssä on tutkimusryhmän vetäminen, johtaminen itsessään ja se, että joka päivä oppii jotain uutta kemiasta.

”Työni on kaukana perinteisestä virastotyöstä. Tämä työ on monipuolista ja vaihtelevaa: tutkimuksia, itseäni kiinnostavia tekniikoita, kuten nestekromatografiaa ja massaspektrometriaa.”

Näytteiden analysointi vaatii tarkkuutta

VERIFINin laboratoriossa on tutkittu muun muassa Syyriasta tulleita ympäristönäytteitä ja biolääketieteellisiä näytteitä. Näytteitä tutkivat työntekijät eivät tiedä mistä näyte tulee, mutta näytteiden tulee kuitenkin olla koko ajan jäljitettävissä, jotta mahdolliset rikkomukset osataan jäljittää.

Ensimmäisessä vaiheessa näyte jaetaan erilaisiin fraktioihin, kuten haihtuviin ja haihtumattomiin yhdisteisiin. Tätä vaihetta kutsutaan näytteenkäsittelyksi.

”Näytteenkäsittelyn jälkeen mitataan sormenjälkispektrejä, joilla saadaan tunnistettua yhdisteet asiantuntijoiden ja tietokantojen avulla. Jokaisella yhdisteellä on omanlainen sormenjälkispektri.”

Tämän lisäksi biolääketieteellisistä näytteistä, kuten potilaan tai uhrin verestä tai virtsasta voidaan tehdä kohdennettua analyysiä. Pitoisuudet näissä voivat olla niin pieniä, että tarvitaan erilaisia tekniikoita, jossa ei saada koko sormenjälkeä vaan vain osia siitä.

Kemiallisten aseiden käyttö on rikos ihmiskuntaa vastaan

Näytteiden sisältämät myrkyt, kuten Sariini-hermomyrkky, täytyy tunnistaa kahdella eri tekniikalla. Tämän lisäksi näytteet menevät kahdelle eri laboratoriolle, joiden tulosten tulee olla yhtenevät.

”Näillä on valtava poliittinen merkitys, joten tämä on ainoa tapa, jolla pystytään luotettavasti varmistamaan, että joku on todella rikkonut kemiallisten aseiden kieltosopimusta. Lisäksi kemiallisten aseiden käyttö on rikos ihmiskuntaa vastaan.”

Vanninen myös korostaa, että kemiallisten aseiden tutkimisen tulee olla riippumattomien tahojen tekemää, jotta luotettavuus voidaan taata. Mediassa heti iskun jälkeen esitetyt tiedot iskussa käytetyistä aineista ei siis riitä.

Luonnontieteiden osaaminen avainasemassa

Vanninen kertoo kaikkien luonnontieteiden olevan tärkeitä VERIFINissä:

”Kemian ja biologian ohella fysiikan osaamisesta on meillä todella hyötyä. Ja kaikkienhan meidän tulee osata laskea, vaikka ei ehkä sellaista syvällistä matematiikkaa tarvitakaan.”

Näiden lisäksi hän mainitsee tilastotieteen ja ohjelmoinnin taitojen olevan hyödyllisiä työssään.

Kemian mystisyys

Vanninen kertoo, että häntä kiehtoo kemian haastavuus ja eri aineiden väliset reaktiot. Hän vertaa reaktioita ruuanlaittoon, jossa täytyy löytää sopivia makuyhdistelmiä ja toisia aineita ei taas kannata sekoittaa lainkaan.

”Kemistin taidot parhaimmillaan kotikeittiössä. Olen intohimoinen kokki. Saatan käyttää koko lauantaipäiväni uusien asioiden luomiseen. Minulla on aina yksi uusi ruoka kokeiluvaiheessa.”

Vanninen ei halua kuitenkaan korostaa liikaa kemian haastavuutta:

”Ei kannata pelätä asioiden monimutkaisuutta tai ajatella kemiasta tai matematiikasta, että en minä osaa tätä. Ne vaativat työntekoa.”

Kemian opinnot aukaisevat paljon hyviä työpaikkoja ja erilaisia mahdollisuuksia kaupan alalla, teollisuudessa, tutkijana. Ei ole siis mikään pakko työskennellä laboratoriossa.

Jokaiselle löytyy oma tie unelmien työhön

Tulevaisuuttaan pohtivia nuoria Vanninen haluaa rohkaista kokeilemaan eri asioita. Pitää ottaa selvää, mistä on kiinnostunut ja täytyy antaa itselleen mahdollisuus kiinnostua uusista asioista.

”En minäkään halunnut alun perin johtajaksi. Jokaiselle löytyy oma urapolku, mutta olkaa itsellenne rehellisiä. Uskaltakaa kokeilla, perehtykää asioihin. Sieltä se kipinä voi syntyä hyvin pienistäkin asioista.”  

Lue lisää:

Teksti: Kaisa Väätäinen