Tilastokeskus kannustaa lapsia ja nuoria tilastomatematiikan pariin yhteistyössä LUMA-keskuksen StarT-toiminnan kanssa

Tilastokeskuksen ja LUMA-keskus Suomen StarT-toiminnan parissa tekemän yhteistyön tavoitteena on kannustaa oppimisyhteisöjä projektioppimiseen sekä tukea lasten ja nuorten harrastuneisuutta ja kiinnostusta erityisesti matematiikkaan. StarTissa lapset ja nuoret oppivat yhdessä toteuttamalla ilmiöpohjaisia ja monialaisia projekteja, jotka linkittyvät LUMA-aineisiin.

LUMA-keskus Suomen ylläpitämällä StarT-toimintamallilla halutaan tukea uusien opetussuunnitelmien mukaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien sekä teemaopintojen toteuttamista projektioppimisen kautta. Yksi tuen muoto on StarT-lähettilästoiminta, jossa myös Tilastokeskus on mukana. StarT-lähettiläät tarjoavat arvokasta apua, tukea ja tietoutta StarTissa mukana oleville oppimisyhteisöille sekä projektityötä tekeville lapsille ja nuorille.

Tämän lisäksi Tilastokeskus tukee toimintaa lahjoittamalla kansallisen nimikkostipendin tiimille, joka käyttää parhaiten tilastollisia menetelmiä StarT-projektissaan. Lasten sarjan stipendin suuruus on 200 euroa ja nuorten sarjan 500 euroa. Stipendi myönnetään tiimille ja tiimin ohjaajalle.

Stipendit luovutetaan voittajatiimeille alueellisilla StarT-festivaaleilla, joita järjestetään maalis-toukokuussa eri puolella Suomea. Festivaaleilla oppimisyhteisöt ja StarT-tähtitiimit saavat tilaisuuden esitellä omaa osaamistaan ja jakaa oppimisen iloa ja riemua.

StarT-kaudelle 2017 – 2018 ja festivaaleille voi hakea mukaan 18.2. asti.

 

Tausta

Tilastokeskus

Tilastokeskus on vuonna 1865 perustettu suomalainen viranomainen, jonka tehtävänä on tuottaa valtaosa Suomen virallisista tilastoista ja on kansainvälisesti merkittävä toimija. Toiminnalla tuetaan demokraattista ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa sekä tutkimusta tuottamalla yhteiskuntaoloja kuvaavia luotettavia tilastoja, selvityksiä ja aineistoja. Tilastokeskuksen palveluksessa on noin 800 eri alojen asiantuntijaa Helsingissä ja haastattelijoina eri puolilla maata.

LUMA-keskus Suomen StarT-toimintamalli

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi LUMA-keskus Suomi -verkosto yhteistyötahoineen on käynnistänyt uusien opetussuunnitelmien mukaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista tukevan StarT-toimintamallin, joka on suunnattu varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. StarTin päämääränä on tuoda suomalaiselle kasvatus- ja opetusalalle uusi, monitieteinen ja yhteisöllinen StarT-toimintakulttuuri. Tavoitteena on lisätä oivaltamisen ja oppimisen iloa yli oppiainerajojen, LUMA-aineisiin sekä arjen ilmiöihin liittyen. StarT tuo lapsille ja nuorille esiin tulevaisuuden mahdollisuuksia ja nostaa yhteisöllisyyttä Suomessa. Se luo positiivista henkeä sekä uskoa Suomen hyvään tulevaisuuteen. StarT on pitkäaikainen hanke, joka vakiinnutetaan pysyväksi osaksi Suomen LUMA-toimintaa.

 

Saara Hassinen

Healthtech Finlandin toimitusjohtaja Saara Hassinen haluaa auttaa ihmisiä voimaan hyvin

Healthtech Finlandin toimitusjohtaja Saara Hassinen, StarTin Hyvinvointi ja terveys -teeman kummi, halusi jo lapsena auttaa ihmisiä voimaan hyvin. Lääkärin ura vaikutti ilmiselvältä vaihtoehdolta, mutta elämässä käy usein niin, että samaan tavoitteeseen johtaa montakin eri reittiä.

Lapsuuteni suurin haave oli tulla lääkäriksi.

Halusin palavasti vaikuttaa ihmisten terveyteen ja auttaa heitä voimaan hyvin. Valmennuskurssillakin kävin – kaksi päivää – todetakseni, ettei lääkärin työ ei ole minua varten. En jaksanut opetella ulkoa luita ja ruumiin osia!

Kauan ei kuitenkaan tarvinnut miettiä, minne mennä. Olin isän tyttö, ja sähköinsinööri-isäni oli jo vuosia aiemmin vienyt minut Otaniemen kirjastoon katsomaan, mistä tieto löytyy: mikrokorteilta. Hän varmaan salaa toivoi, että tytöstä tulisi insinööri.

Sen verran isän opit vaikuttivat, että päättelin, että insinööri tienaa enemmän kuin luonnontieteilijä. Melkein lääketieteelliseen hakeneena minulla oli matematiikka ja kemia hyvin hallussa, ja laitoin paperit sisään Teknillisen korkeakoulun kemiantekniikan osastolle, jonne pääsin opiskelemaan syksyllä 1987.

Opiskeluaikana minulle valkeni jälleen, että ulkoa opettelu ei ole minua varten.

En halua päntätä aineita ja yhdisteitä, kun laskemalla pääsen helpommalla.

Niin päädyin keskittymään kemian laitetekniikkaan ja tehdassuunnitteluun. Suunnitelmissani oli, kuten opiskelutovereillanikin, mennä joskus Nesteelle tai Kemiralle töihin. Kaikki ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan: tuli 90-luvun alun lama ja työpaikat olivat kiven alla. Korkeakoulu tarjosi onneksi suojatyöpaikan eli tuntiassarin töitä parissakin labrassa ja niin pidin tulevaisuuttani turvattuna.

 

Puhelinsoitosta uudelle uralle

Kuinkas sitten kävikään? – Sain puhelinsoiton: Kemian keskusliitto ja Kemian työnantajien keskusliitto olivat yhdistyneet Kemianteollisuus ry:ksi, ja uuteen liittoon haettiin asiamiehen sijaista. Minut pyydettiin työhaastatteluun, ja monien vaiheiden jälkeen minä olin se onnellinen, joka tehtävään valittiin.

Miksi valinta osui minuun? En tiedä onko se vain sattumaa, mutta haastattelijan vaimo oli vanha uskonnonopettajani. Uskon itse, että sopivuudestani tehtävään oli keskusteltu kotona. Opetus, jonka olen monesti myös opiskelijoille rekryilloissa jakanut on, ettet koskaan voi tietää, kuka menneisyydestäsi auttaa sinua uralla eteenpäin.

Vietin Kemianteollisuudessa 16 mielenkiintoista vuotta. Näin, miten järjestöt ovat näköalapaikkoja, missä saa tehdä tulevaisuutta ja tavata upeita ihmisiä. Opin myös paljon, kun tehtävät vuosien varrella vaihtuivat.

Yllättäen myös nuoruuden haaveet urasta lääketieteen parissa tulivat äkkiä lähelle: sain tehdä työtä yritysten kanssa, jotka kaupallistivat bio- ja lääketieteen tutkimustuloksia!

Bioteollisuutta sain seurata 90-luvun puolesta välistä vuoteen 2009 saakka.

 

Palaset alkavat loksahdella kohdalleen

Seuraavat 7 vuotta koordinoin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää esikaupallista tutkimusta SalWe Oy:ssä. Mukana oli laajasti terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä yrityksiä ja opin, miten yhdessä luotua osaamista voidaan hyödyntää monella tavalla. Myös monet terveysteknologian toimijat tulivat vuosien aikana tutuiksi.

Syksyllä 2016 palaset loksahtivat lopullisesti kohdalleen, kun aloitin terveysteknologian liiton Healthtech Finlandin toimitusjohtajana. Uudessa tehtävässäni voin hyödyntää paitsi järjestökokemusta myös terveysteknologian osaamistani.

Parasta on kuitenkin se, että olen jo vuosia voinut toteuttaa lapsuuden haaveitani olematta lääkäri. Edesmennyt äitinikin kutsui minua ”melkein lääkäriksi”.

Terveysteknologian avulla saan olla mukana edistämässä ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Samaan hengenvetoon voin todeta, että terveysteknologiaa tai mitä tahansa teknologiaa voi tehdä työkseen olematta insinööri. Hyvä peruskoulutus antaa eväät tehdä mitä ja missä vain. Teknologian maailma on osaajalle auki.

 

Artikkeli on aiemmin julkaistu Upea ura -blogissaKirjoittaja: Saara Hassinen.