StarT 2019 yleisön suosikki projektit ja opetuskäytänteet on valittu: Videoilla korostuu huoli ympäristöstä sekä teknologian ja tilastomatematiikan höydyntäminen

StarT YouTube -kanavalla on julkaistu yli 70 videota kauden 2018 – 2019 parhaista projekteista sekä oppimisyhteisöjen hyvistä käytänteistä. Videoiden tiimoilta järjestettiin  18.3. – 7.4.2019 niin kansallisessa sarjassa kuin kansainvälisessä sarjassa yleisöäänestys, jonka tavoitteena oli paitsi jakaa ideoita myös mahdollistaa kaikkien osallistuminen.

Yleisöäänestys on päättynyt ja yleisön suosikit niin kansallisessa kuin kansainvälisessä sarjassa on valittu. Voittajiksi valikoituneissa projekteissa ja hyvissä käytänteissä korostui erityisesti huoli elinympäristöstämme. Projekteissa tuotettiin musikaali, tutustuttiin eläimiin ympärillämme sekä kehitettiin uudenlainen pyörätuoli. Opetuskäytänteissä kuvattiin miten tilastotiedettä hyödyntävien oppilasprojektinen toteuttamista sekä hyödynnettiin draamaa osana ilmastokasvatusta. Tarkemmat tiedot voittajista sekä videot näet alta.

StarT-kaudelle osallistui yli 250 hyvää käytännettä sekä lähes 650 projektia. Näistä noin 70 projektia ja käytännettä eteni esikarsinnan sekä tuomaroinnin kautta yleisöäänestykseen. Siten jo yleisöäänestykseen pääseminen on upea saavutus. (lue lisää start-ohjelmasta)

YouTube-kanavalla äänestäminen tapahtui tykkäämällä videota, jossa on omasta mielestä kuvattu ansioituneinta projektia tai parasta opetuskäytännettä. Yleisöäänestyksessä tykkäysten määrä suhteutettiin videoiden katsojalukuihin.

Kaikille voittajille tullaan jakamaan Yleisön suosikki -kunniamaininta StarT-gaalassa Jyväskylässä 6.6.2018. Gaala on yleisölle avoin juhlatilaisuus, StarT-kauden huipentuma, jossa palkitaan kansalliset parhaat sekä International LUMA StarT Award -palkinnonsaajat.

Kansallisen sarjan yleisön suosikit

Kansallisessa sarjassa käytiin tiukka kisa yleisön suosikin asemasta lasten ja nuorten projektitöiden osalta. Selkeästi eniten yleisöääniä sai
Meren laulu -musikaali, jonka ovat toteuttaneet Äänekosken lukion musiikki- ja tanssikurssilaiset opettajiensa tukemana. Katsojamäärään suhteutettuna yhtä paljon ääniä sai Jyväskylän normaalikoulun alakoululaiset projektillaan Eläimet ympäristössämme. Molemmat projektit kumpuavat oppilaiden huolesta ja kysymyksistä ympäristön hyvinvointiin liittyen.

Merenlaulu-projekti, Äänekosken lukiolaiset
Jyväskylän normaalikoulun alakoululaisten Eläimet ympäristössämme-projektivideo

Hyvien opetuskäytänteiden osalta suosikiksi nousi Keminmaan keskuskoulun opettajien, Aira Karassaaren sekä Hanna Littown useamman vuoden ajan toteuttama ja kehittämä Young people learning statistics -käytänne, jossa kahdeksasluokkalaisten kanssa toteutettavissa projekteissa oppilailla on mahdollisuus perehtyä itseään kiinnostavaan aiheeseen ja samalla oppia tieteellisen tilastotutkimuksen periaatteita.

Kansainvälisen sarjan yleisön suosikit

Kansainvälisessä sarjassa selkeä yleisön suosikki lasten ja nuorten projektien osalta on “ASPAR T-2” niminen projekti Turkista, jossa lukiolaiset Talha Talip AÇIKGÖZ ja Alperen KAHRAMAN suunnittelevat ja kehittelevät erityisesti kädettömien tarpeisiin soveltuvaa pyörätuolia. Projekti on toteutettu ohjaajien Ertuğrul ÖZAR ja Cüneyt AKYOL tukemana.

Hyvien käytänteiden osalta yleisön suosikiksi kansainvälisessä sarjassa valikoitui Fouad El Haskin, Hachim Mortaqin ja Rachid Wahabin
(Gestion Déléguée du Groupe Scolaire la Résidence) opetuskäytänne nimeltä “Theatre for science”,
jossa oppilaat haastavat ihmiskunnan oikeuteen ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta. Tämän oikeussalinäytelmän kautta oppilaat syventyvät niin ilmastonmuutosta koskeviin keskusteluihin kuin tieteelliseen tietoon.

Onneksi olkoon kaikille voittajille!

Kaikki yleisöäänestykseen osallistuneet videot ovat edelleen katsottavissa YouTube-kanavallamme, joten käy tutustumassa, inspiroidu ja opi uutta!

Ennakkoilmoittautuminen StarT-kaudelle 2019-2020 alkaa toukokuussa!

artikkelikuva: kuvakaappaus Jyväskylän normaalikoulun Eläimet ympäristössämme projektivideosta.

Projektitöiden esittelyä Niittykummun koulun StarT-päivässä.

Niittykummun koulun oppilaiden projektityöskentely huipentui koulun omiin avaruusmessuihin

Me StarTissa kannustamme järjestämään pienen tai suuren StarT-päivän omassa oppimisyhteisössänne. Päivän tarkoitus on jakaa tekemisen iloa omassa oppimisyhteisössä. Näin tehtiin Espoossa Niittykummun koulussa, jossa pidettiin  Avaruusmessut.

Niittykummun koulussa  pidettiin Avaruusmessut torstaina 22.11.2018, jonka järjestivät yhdeksän ryhmää kahdelta eri luokalta. Projektiin osallituivat kaksikielinen luokka 5B (suomi-englanti)  sekä suomenkielinen 2a. Luokat yhdistivät voimansa viideksi viikoksi, ja keskittyivät avaruusprojektiin.

Projekti hallinnoi suurta osaa lukujärjestyksistä näinä viikkoina, ja tarkoituksena oli luoda jokin tiedollinen ja taidollinen työ avaruuteen liittyen. Nämä lopputyöt tulivat sitten messuvieraiden nähtäväksi ja koettavaksi, ryhmäläisten itsensä esitteleminä ja kertomina.

Viikkojen aikana projektilaiset saivat myös vieraita – kirjastosta tuli avaruuskirjavinkkaaja käymään, Helsingin yliopistolta astrofyysikko, ja Kirkkonummen Komeetta-yhdistyksestä tähtitiedeharrastaja. Opettajajohtoisesti pidettiin myös pajatunteja, joilla opittiin avaruutta tutkivista laitteistoista, greenscreen-kuvankäsittelyä sekä avaruuskirjallisuuden tutkimista.

Torstain aamutunnilla koulun käytävillä kävi kuhina, kun yhdeksän ryhmää rymsteerasi, kytki, asetteli ja ripusteli, ja laittoi messupisteitään valmiiksi. Koulun jokaisessa kolmessa kerroksessa oli messumeininkiä esillä, joten vierailijat saivat samalla nähdä projektien lisäksi, pienen vilauksen koulun muistakin tiloista.

Projektit ja messut olivat suuri menestys

Messuilla ryhmät esittelivät töidensä tuloksia. Vieraat saivat nähdä muun muassa mallinnettuja aurinkokuntia, raketti-

origameja, tiedontäyteisiä diaesityksiä, avaruus-uutisia, osallistua Kahoot!-visailuihin, sekä pelata Scratchilla koodattua peliä. Messuvieraina oli koulun muiden luokkien ja opettajien lisäksi projektilaisten vanhempia ja isovanhempia, tutkija Turun yliopistolta sekä toimittaja Ursan Tähdet ja avaruus -lehdestä.

Projekti ja messut olivat suuri menestys, ja hienon työn tehneet oppilaat pääsevät vielä parin viikon päästä elämykselliselle retkelle Heurekaan.

Käy lukemassa lisää projektin kulusta sekä Avaruusmessuista Niittykummun koulun blogista.


Kiinnostaako oma messupäivä teidän oppimisyhteisöissänne? Lähde mukaan projektioppimisen matkalle ja ilmoittaudu mukaan StarT-kaudelle 2018-2019!

Psssst! Muistathan jakaa projektioppimisen ilon aihetunnisteella #startluma

 

Artikkelin kirjoittaja: Niittykummun koulun oppilaat ja Veera Sinikallio (StarT/LUMA)

Kuvat: Niittykummun koulu

 

LUMA-keskus Suomen edustajat esittelevät palkintoaan Houstonin avaruuskeskuksessa.

Kansainvälisen tiedekasvatuspalkinto StarT-toiminnalle

LUMA-keskus Suomen StarT-hanke menestyi kansainvälisessä kilpailussa, jossa haettiin parhaita käytäntöjä luonnontieteen ja tekniikan opetukseen sekä koulujen ja elinkeinoelämän yhteistyöhön.

 

LUMA-keskus Suomen tiedekasvatushanke StarT on saanut Global Best Awards 2018 -palkinnon parhaana koulutusta ja työelämää yhdistävänä hankkeena Euroopassa. Palkinto myönnettiin Houstonissa Texasissa koolla olleessa kansainvälinen koulutusalan ja elinkeinoelämän kumppanuusverkoston the International Partnership Network (IPN) konferenssissa.

Palkintoa oli vastaanottamassa LUMA-keskus Suomen johtaja prof. Maija Aksela, StarTin kansainvälinen projektipäällikkö Anette Markula, LUMA-keskus Suomen johtokunnan puheenjohtaja prof. Jan Lundell sekä StarTin kansallinen projektipäällikkö Outi Haatainen.

LUMA-keskus Suomen edustajat vastaanottamassa palkintoa Houstonin avaruuskeskuksessa. Kuvassa vasemmalta oikealle: astronautti Bill McArthur, Jan Lundell, Outi Haatainen, Johnson Space Centerin ex-johtaja George Abbey, Maija Aksela, Anette Markula ja IPN2018 konferenssin puheenjohtaja Bruce Van Dyk.

 

Global Best Awards 2018 -voittajat valittiin ympäri maailmaa kuudessa kategoriassa, joista StarT palkittiin Euroopan parhaana LUMA-aineissa (Science, Technology, Engineering and Math (STEM)). Lisäksi palkinto myönnettiin norjalaiselle Girls and Technology -hankkeelle. Palkinnon kriteerinä oli, että voittaja pyrkii innostamaan nuoria LUMA-aineisiin liittyvien työurien pariin sekä edistää heidän kelpoisuuttaan työmarkkinoilla.

Lisäksi palkittiin suomalainen Pikkuyrittäjät Euroopan parhaana yrittäjyydestä ja yrittäjyystaidoista.

StarTissa opimme yhdessä toisiltamme eri kulttuureissa ja teemme parempaa maailmaa

StarT on kansainvälinen ja yhteisöllinen toimintamalli, jossa opitaan yhdessä toteuttamalla monialaista ja ilmiöpohjaista oppimista. StarT tukee sekä lapsia ja nuoria että opettajia tiede-, teknologia- ja matematiikkaprojekteissa kaikilla kouluasteilla.

LUMA-keskus Suomi juhlii tänä vuonna 15-vuotisjuhlavuottaan. Keskuksen johtaja, professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta pitää StarT-toiminnan saamaa palkintoa merkittävänä kunnianosoituksena suomalaiselle tiedekasvatukselle.

”Kansainvälinen palkinto on upea tunnustus LUMA-keskus Suomelle – 11 yliopiston verkostolle – yhteisöllisestä ja kansainvälisestä toimintakulttuurista. Uusin tutkimustieto yhdistyy toiminnassa luovasti lasten ja nuorten eli tulevaisuuden tekijöiden parhaaksi. StarTissa opimme yhdessä toisiltamme eri kulttuureissa ja teemme parempaa maailmaa”, sanoo Aksela.

LUMA-keskus Suomi yhteistyötahoineen käynnisti StarT-toiminnan Suomen satavuotisjuhlavuonna, jolloin suojelijana toimi Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö.  Vuosittain toiminnassa on ollut mukana yli 50 LUMA-keskus Suomen yhteistyökumppania. Parhaillaan on käynnissä ilmoittautuminen StarTin tämän lukuvuoden kisaan Suomessa. Vuodesta 2016 osallistujia on ollut yli 40 maasta.

Kiitos kaikille yhteistyökumppaneillemme sekä StarT-ohjelmaan osallistuneille!  

Iloksenne edustustiimin ottamia kuvia matkalta.


Tule mukaan toteuttamaan projekteja sekä jakamaan oppimisen iloa!
Osallistu StarT-kaudelle 2018-2019! 


Koulutusta projektioppimisen toteuttamiseen

LUMA-keskus Suomen edustajat Houstonin avaruuskeskuksessa.

StarT ehdolla maailman parhaaksi koulutusalan ja elinkeinoelämän yhteistyöksi

LUMA-keskus Suomen järjestämä StarT-toiminta, jossa opitaan yhdessä projektioppimisen kautta ja jaetaan oppimisen ja tekemisen riemua luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian saralla on ehdolla Global Best Award 2018 -tunnustuksen saajaksi.  

The International Partnership Network (IPN) on kansainvälinen koulutusalan ja elinnkeinoelämän kumppanuusverkosto, joka myöntää Global Best Award -tunnustuksia joka toinen vuosi. IPN:n tavoitteena on edistää nuorten osaamista ja oppimista paikallisten ja kansainvälisten työelämäkumppanuuksien avulla.

IPN-konferenssi ja Global Best -palkintojenjakotilaisuus järjestetään tänä vuonna Houstonissa, Yhdysvalloissa 17. – 19.10.2018. Tapahtumassa LUMA-keskus Suomea ja StarT-ohjelmaa edustavat LUMA-keskus Suomen johtaja prof. Maija Aksela, johtokunnan puheenjohtaja prof. Jan Lundell, kansallinen StarT-projektipäällikkö Outi Haatainen sekä kansainvälinen StarT-projektipäällikkö Anette Markula.

Seuraa StarT-tiimin matkaa ja jaa jännittävät hetkemme Facebookissa ja LUMA-keskus Suomen Instagramissa!

StarT yleisöäänestyksessä suosikeiksi nousivat Waste busters -tiimin projekti sekä S.O.S projekteja toteuttaneiden koulujen StarT-päiviä kuvaava käytänne!

StarT YouTube -kanavalla on julkaistu kauden 2017 – 2018 kansallisia parhaita sekä kansainvälisessä sarjassa ansioituneimpia StarT-projektivideoita sekä videoita oppimisyhteisöjen hyvistä käytänteistä.  Videoiden tiimoilta järjestettiin  12.3. – 8.4.2018 kansainvälinen yleisöäänestys, jonka tavoitteena oli paitsi jakaa ideoita myös mahdollistaa kaikkien osallistuminen. Äänestäminen tapahtui tykkäämällä videota, jossa on omasta mielestä kuvattu ansioituneinta projektia tai parasta opetuskäytännettä.

Yleisöäänestyksen lasten ja nuorten projektien osalta voitti ylivoimaisella äänimäärällä Waste Busters niminen tiimi Turkista “Lemna grinder” projektillaan.

Hyvien käytänteiden osalta eniten ääniä sai S.O.S. (Save Our Species) projekteja toteuttaneiden koulujen välinen yhteistyö, johon osallistui yhteensä yli 70 projektitiimiä Turkissa.

 

Kansallisessa sarjassa eniten yleisöääniä sai Tie-dye -niminen projekti, jonka on toteuttanut Luovan luonnontieteen ryhmä Kaakkurin koulusta Oulusta.

https://youtu.be/6xxOobQCpOU

Yleisöäänestyksessä eniten tykkäyksiä saaneille tullaan jakamaan Yleisön suosikki -kunniamaininta StarT-gaalassa Tampereella 5.6.2018. Gaala on StarT-kauden huipentuma, jossa palkitaan kansalliset parhaat sekä International LUMA StarT Award -palkinnonsaajat.

Yleisöäänestyksessä menestyminen tullaan huomioimaan osana Kansalliset parhaat -kunniamainintojen sekä International LUMA StarT Award -palkinnonsaajaehdokkaiden valintaa.

Onneksi olkoon kaikille voittajille!

StarT kaudelle osallistui lähes 500 projektia sekä yli 100 hyvää käytännettä, joista yhteensä noin 100 eteni yleisöäänestykseen. Siten jo yleisöäänestykseen pääseminen on hieno saavutus. Kaikki yleisöäänestykseen osallistuneet videot ovat edelleen katsottavissa YouTube-kanavallamme, joten käy tutustumassa, inspiroidu ja opi uutta!

Professorit vierailulla päiväkodissa.

StarT professorikummit Saimaanharjulla

LUMA-keskus Suomi – verkosto toteuttaa StarT-tiedekerhoja yhteistyössä Professoriliiton kanssa. Kerhoissa vierailevien Professorikummien tehtävänä on toimia kerhossa esikuvana ja innostajana. 

Professorikummit Lappeenrannan Yliopistosta Professori Pertti Silventoinen ja Professori Johanna Naukkarinen vierailivat päiväkoti Satulaivan Puuhiset ryhmän luona Saimaanharjulla Taipalsaarella. Puuhisten kurenniemiprojektissa  professorikummit valmistivat yhdessä lapset kanssa muun muassa katapultteja sekä limaa. 

Katapulttien valmistus ja suunnittelu tapahtui pienryhmissä yhdessä professorikummien kanssa.

Lapset neuvoivat innoissaan toinen toisiaan ja jakoivat ideoitaan toisilleen.

Katapulttien toimintaa päästiin testaamaan, laukaisemalla manteleita ilmaan.

Katapulttien jälkeen vuorossa oli limaisen liman valmistaminen.  

 

Kuvassa: Professorikummi Johanna Naukkarisen avustaa Puuhisia aineiden mittauksessa

Puuhiset tutkivat liman koostumuksen muuttumista yhdessä Professorikummien kanssa, muuttamalla veden lämpötilaa sekä muuttamalla aineiden määriä. Lima syntyi helposti ja raaka-aineina käytettiin kotoa tuttuja ja turvallisia elintarikkeita:

Ohratärkkelystä, perunajauhoja, elintarvikeväri ja vettä.

 

 

Artikkelin kuvat: Kirsi Rehunen, päiväkoti Satulaiva

Kokeile Kemianluokka Gadolinin Löllölima ohjetta ja tutki liman koostumusta!

Paula Vanninen

VERIFINin johtaja Paula Vannista kiehtoo kemian mystisyys

Professori Paula Vanninen toimii StarTin Hyvinvointi ja terveys -teeman kummina.

VERIFIN eli kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti on Kemiallisen aseen kieltosopimuksen keskusjärjestön (OPCW) nimetty laboratorioyksikkö, joka tekee tutkimusta, antaa koulutusta ja toimii kemiallisten aseiden kieltosopimuksen kansallisena viranomaisena.

Vannista työssä kiehtoo työn haastavuus ja vaikuttaminen kansainvälisesti merkittäviin asioihin. Hänen mukaan parasta työssä on tutkimusryhmän vetäminen, johtaminen itsessään ja se, että joka päivä oppii jotain uutta kemiasta.

”Työni on kaukana perinteisestä virastotyöstä. Tämä työ on monipuolista ja vaihtelevaa: tutkimuksia, itseäni kiinnostavia tekniikoita, kuten nestekromatografiaa ja massaspektrometriaa.”

Näytteiden analysointi vaatii tarkkuutta

VERIFINin laboratoriossa on tutkittu muun muassa Syyriasta tulleita ympäristönäytteitä ja biolääketieteellisiä näytteitä. Näytteitä tutkivat työntekijät eivät tiedä mistä näyte tulee, mutta näytteiden tulee kuitenkin olla koko ajan jäljitettävissä, jotta mahdolliset rikkomukset osataan jäljittää.

Ensimmäisessä vaiheessa näyte jaetaan erilaisiin fraktioihin, kuten haihtuviin ja haihtumattomiin yhdisteisiin. Tätä vaihetta kutsutaan näytteenkäsittelyksi.

”Näytteenkäsittelyn jälkeen mitataan sormenjälkispektrejä, joilla saadaan tunnistettua yhdisteet asiantuntijoiden ja tietokantojen avulla. Jokaisella yhdisteellä on omanlainen sormenjälkispektri.”

Tämän lisäksi biolääketieteellisistä näytteistä, kuten potilaan tai uhrin verestä tai virtsasta voidaan tehdä kohdennettua analyysiä. Pitoisuudet näissä voivat olla niin pieniä, että tarvitaan erilaisia tekniikoita, jossa ei saada koko sormenjälkeä vaan vain osia siitä.

Kemiallisten aseiden käyttö on rikos ihmiskuntaa vastaan

Näytteiden sisältämät myrkyt, kuten Sariini-hermomyrkky, täytyy tunnistaa kahdella eri tekniikalla. Tämän lisäksi näytteet menevät kahdelle eri laboratoriolle, joiden tulosten tulee olla yhtenevät.

”Näillä on valtava poliittinen merkitys, joten tämä on ainoa tapa, jolla pystytään luotettavasti varmistamaan, että joku on todella rikkonut kemiallisten aseiden kieltosopimusta. Lisäksi kemiallisten aseiden käyttö on rikos ihmiskuntaa vastaan.”

Vanninen myös korostaa, että kemiallisten aseiden tutkimisen tulee olla riippumattomien tahojen tekemää, jotta luotettavuus voidaan taata. Mediassa heti iskun jälkeen esitetyt tiedot iskussa käytetyistä aineista ei siis riitä.

Luonnontieteiden osaaminen avainasemassa

Vanninen kertoo kaikkien luonnontieteiden olevan tärkeitä VERIFINissä:

”Kemian ja biologian ohella fysiikan osaamisesta on meillä todella hyötyä. Ja kaikkienhan meidän tulee osata laskea, vaikka ei ehkä sellaista syvällistä matematiikkaa tarvitakaan.”

Näiden lisäksi hän mainitsee tilastotieteen ja ohjelmoinnin taitojen olevan hyödyllisiä työssään.

Kemian mystisyys

Vanninen kertoo, että häntä kiehtoo kemian haastavuus ja eri aineiden väliset reaktiot. Hän vertaa reaktioita ruuanlaittoon, jossa täytyy löytää sopivia makuyhdistelmiä ja toisia aineita ei taas kannata sekoittaa lainkaan.

”Kemistin taidot parhaimmillaan kotikeittiössä. Olen intohimoinen kokki. Saatan käyttää koko lauantaipäiväni uusien asioiden luomiseen. Minulla on aina yksi uusi ruoka kokeiluvaiheessa.”

Vanninen ei halua kuitenkaan korostaa liikaa kemian haastavuutta:

”Ei kannata pelätä asioiden monimutkaisuutta tai ajatella kemiasta tai matematiikasta, että en minä osaa tätä. Ne vaativat työntekoa.”

Kemian opinnot aukaisevat paljon hyviä työpaikkoja ja erilaisia mahdollisuuksia kaupan alalla, teollisuudessa, tutkijana. Ei ole siis mikään pakko työskennellä laboratoriossa.

Jokaiselle löytyy oma tie unelmien työhön

Tulevaisuuttaan pohtivia nuoria Vanninen haluaa rohkaista kokeilemaan eri asioita. Pitää ottaa selvää, mistä on kiinnostunut ja täytyy antaa itselleen mahdollisuus kiinnostua uusista asioista.

”En minäkään halunnut alun perin johtajaksi. Jokaiselle löytyy oma urapolku, mutta olkaa itsellenne rehellisiä. Uskaltakaa kokeilla, perehtykää asioihin. Sieltä se kipinä voi syntyä hyvin pienistäkin asioista.”  

Lue lisää:

Teksti: Kaisa Väätäinen

Petri Pellikka

Unelma-ammattina kaukokartoittaja

Geoinformatiikan professori Petri Pellikka Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitokselta toimii Startin Koti, kulttuuri ja kansainvälisyys – teeman kummina. Pellikka tutkii ja opettaa kaukokartoitusta eli sitä, miten satelliiteista tai lentävältä alustalta kuvatusta aineistosta voidaan johtaa maanpinnan ominaisuuksia kuvaavia karttoja.

Tätä työtä hän on päässyt tekemään niin Suomen poronlaiduntutkimuksista ja Kanadan jäämyrskytuhojen kartoituksesta jäätiköiden muutosten monitoroitiin Alpeilla ja maanpeitteen muutoksien syiden ja seurauksien selvitykseen Afrikassa.

”Tutkimuskenttäni on varsin globaali, sillä innostun helposti monista asioista. Viimeisen vuoden olen viettänyt pääosin Kiinassa ja Uudessa-Seelannissa.”

Varsinaisen professuurinsa lisäksi Pellikka on Helsingin yliopiston Taitan tutkimusaseman johtaja Keniassa. Asema on monitieteinen keskus, joka pyrkii vastaamaan siihen, mitä tapahtuu vesivaroille, luonnon monimuotoisuudelle, ilmastolle ja ihmisten toimeentulolle, kun metsät vähenevät.

 

Kiinnostus luontoon ja karttoihin

”Olen ollut jo pienestä pitäen kiinnostunut kartoista ja luonnosta, piirtelin Euroopan kartan uusiksi jo 10 -vuotiaana olettaen meren pinnan nousevan 200 metriä.”

Jo nuoruuden kesätyöt menivät Pellikalla metsätöissä ja maanmittaustöissä, mutta hän päätyi kuitenkin ensin opiskelemaan historiaa. Historian opinnot eivät kuitenkaan tarjonneet maastotöitä ja kokeellista analyysiä, joista hän nautti, joten hän vaihtoi maantieteiden pariin.

Nykytyössään Pellikka voi kartoittaa metsiä sekä niiden merkitystä ja tilaa ympäri maailmaa kaukokartoitusaineistoja käyttäen. Hän sanookin olevansa unelma-ammatissaan, sillä saa yhdistää kaikki opiskeluvaihtoehtonsa työssään ja tutkimuksissaan – sekä opettaa niissä nykyopiskelijoita.

 

Kaikki liittyy kaikkeen

Kartoittamisessa Pellikkaa kiehtoo se, miten luonnossa kaikki on toisistaan riippuvaista, on sitten kyse vaikka siitä missä tietty kasvilaji voi kasvaa. Minkälaisia vaikutuksia on esimerkiksi maankäytön muutoksella luonnon monimuotoisuuteen tai vesivaroihin tropiikissa, tai liikennemäärillä ilmanlaatuun?

”Minua myös kiehtoo tutkimustuloksista tiedottaminen, ei vain tiedejulkaisujen kautta, vaan mediassa.”

Pellikan artikkeleita löydät tämän jutun lopusta. Lisäksi hän on tehnyt yhdessä kollegansa kanssa myös elokuvia Taitan tutkimusaseman tutkimustuloksista, jotka ovat nähtävillä verkossa.

 

Paremman maankäytön puolesta

Pellikan työn tuloksia voi nähdä ympärillä koko ajan, sillä hän on ollut mukana kokoamassa yhteiskunnan eri osa-alueita kokoavia paikkatietoaineistoja, joita voidaan hyödyntää maankäytön suunnittelussa.

”Tällä hetkellä tutkimme vuoristometsien merkitystä veden varastona tropiikissa ja yritämme sitä kautta tuottaa tietoa ja peräänkuuluttaa metsien tärkeyttä myös vesivarastona. Se on äärimmäisen tärkeätä veden puutteesta kärsivillä alueilla Afrikassa.”

 

Yhteisöllisyyttä tutkimusryhmissä

Nykyisin tutkimusryhmissä on asiantuntijoita eri osaamisalueista, esimerkiksi Pellikan tutkimuksissa Kenian Taitavuorilla ryhmään kuuluu niin sosiaalitieteilijöitä kuin fyysikoita ja kasvitietelijöitäkin. Hänen mukaansa on hienoa saada työskennellä nuorten opiskelijoiden kanssa. Yksinäisiäkin hetkiä toki tarvitaan aineistoja analysoidessa ja joskus maastotöissä on ihan parasta olla yksin.

”Välillä maastotöissä on myös mukana ei toivottuja seuralaisia, kuten käärmeitä. Kobra voi loikoilla termiittikeossa tai python mutkitella auton alle.”

 

Osallistumalla rikkomaan ennakkoluuloja

Luonnontieteilijöitä ajatellaan Pellikan mukaan usein vain tietokonetta tuijottavina nörtteinä, joilla ei ole sosiaalista elämää ja hauskaa. Hänen mukaansa luonnontieteet ovat kuitenkin kiehtovia, kun alkaa ymmärtämään syitä, seurauksia ja takaisinkytkentöjä. Pellikan mukaan ennen kaikkea osallistumalla tieteen tekemiseen voi muuttaa mielikuvia:

”Luonnontiede on todella jänskää tiedettä.”

Lisäksi hän kehottaa ottamaan nykyajan tietotulvasta oleellisen irti, sillä nykyaika tarvitsee tietokoneiden parissa kasvaneita taitureita, kuitenkaan leikkiä ja liikkumista unohtamatta.

 

Lue lisää Pellikan artikkeleista:

Teksti: Kaisa Väätäinen

 

Samuli Siltanen innostuu kuvista, joita matematiikka ja tietokoneet yhdessä voivat tuottaa

Samuli Siltanen innostuu kuvista, joita matematiikka ja tietokoneet yhdessä voivat tuottaa

StarTin Arjen matematiikkaa –teeman kummi Samuli Siltanen työskentelee teollisuusmatematiikan professorina Helsingin yliopistossa. Teollisuusmatematiikassa ratkotaan käytännöllisiä ongelmia matemaattisten tietokoneohjelmien avulla. Esimerkiksi lääkäri saa käyttöönsä parempia röntgenkuvia potilaasta, kun niitä käsitellään ovelasti matemaattisilla laskuilla.

Siltasella matematiikka on ollut aina sydämessä.

”Olen tykännyt laskemisesta ihan lapsesta asti, ja koulussa matikka meni aina hyvin. Tuntui luonnolliselta lähteä opiskelemaan matematiikkaa lukion jälkeen. Tohtoriksi väiteltyäni menin töihin yritysmaailmaan kehittämään uudenlaista lääketieteellistä röntgenkuvausta.”

 

Japanin kautta professoriksi

Vaikka yritysmaailmassa matematiikalla pystyi kehittämään paljon uutta, akateeminen tutkimus kiehtoi Siltasta edelleen. Hän lähti Japaniin puolentoista vuoden pestille postdoc-tutkijana. Sen jälkeen hän työskenteli vielä pari vuotta teollisuudessa, kunnes sai professuurin Tampereen teknillisestä yliopistosta 2006. Helsingin yliopistoon Siltanen siirtyi 2009.

 

Kaikki voivat oppia matematiikkaa

Siltasen mukaan matikkapää on kiinnostusta laskemista kohtaan ja kärsivällisyyttä pohtia matemaattisia pulmia niin kauan että ne ratkeavat. Se ei siis ole mikään synnynnäinen ominaisuus, joka toisilla on ja toisilla ei ole.

”Toisilla on toki enemmän taipumusta matikkatouhuiluun kuin toisilla, mutta kaikki sitä voivat oppia. Työtä se vaatii jokaiselta, koska matematiikka ei ole helppoa. Mutta se tekeekin siitä palkitsevaa!” Siltanen iloitsee.

 

Matematiikka näkyy kaikkialla

Nykymaailmassa matematiikka on kaikkialla, me emme vain näe sitä. Instagramin ja Snapchatin filtterit ovat matematiikkaa, puhelimessa puhuessamme ääni kulkee digitaalisena matemaattisten ohjeistusten mukaisesti, ja sosiaalisen median käyttö perustuu mutkikkaisiin algoritmeihin, jotka valitsevat sisällön fiideihimme. Erityisesti Siltasta kiehtoo, miten tietokoneen ja matemaattisten kaavojen avulla voidaan luoda jännittäviä kuvia. Kuvat voivat esittää potilaan sisuskaluja, huikeaa funktiota tai erikoista muotoa.

Mutta onko jotain minkä kanssa matikalla ei olisi mitään tekemistä?
Siltanen pohtii hetken ja keksii:

“Rakkauden! Siis ihmisten väliseen rakkauden; ihmisen ja matematiikan väliseen rakkauteen se tietysti liittyy!”

 

Jaksakaa lukea matematiikkaa!

Siltanen kannustaa lapsia ja nuoria matematiikan opiskeluun, sillä se avaa niin monia ovia tulevaisuudessa. Esimerkiksi lääkäriksi, insinööriksi, mediataiteilijaksi, merentutkijaksi, yritysjohtajaksi tai maailmanparantajksi ryhtyvälle matematiikka on mahtava työkalu.

”Jos matikan opetuksenne on tylsää, vaatikaa hauskempaa materiaalia! Ja ottakaa lukiossa rohkeasti pitkä matematiikka!” Siltanen kehottaa.

 

Teksti: Jenni Vartiainen.

Ilmakehän tutkijan työnkuva on monipuolinen sekä kotimaassa että ulkomailla

Ilmakehän tutkijan työnkuva on monipuolinen sekä kotimaassa että ulkomailla

Luonto ja ympäristö –teeman StarT-kummina toimii Akatemiaprofessori ja Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen ilmakehätieteiden osaston johtaja Markku Kulmala: Luonto on aina kiinnostanut Kulmalaa ja hän on katsellut mm. pilviä ja miettinyt ilmakehän ja metsien vuorovaikutusta jo nuorena ollessaan kesätöissä metsissä:

”Tein erilaisia niin sanottuja metsänparannustöitä, istutin esimerkiksi puun taimia tuhansia kappaleita.”

 

Ilmakehän tutkimus pyrkii vastaamaan moniin kysymyksiin

Nykyisessä työssään Kulmalan jokainen työpäivä on erilainen. ” Teen tutkimusta, opetan, ohjaan jatko-opintoja ja ohjaan post-doceja sekä osallistun erilaisiin palavereihin ja haastatteluihin.” Lisäksi Kulmala matkustaa paljon töidensä puolesta, nykyään moni matka suuntautuu varsinkin Kiinaan ja Venäjälle. Ne ovat Kulmalan mukaan ilmakehän tutkijan kannalta mielenkiintoisia kohteita: ”Kiinan ilmanlaatu on hyvin oleellinen asia, joka vaikuttaa ilmakehään ja myös ilmastoon.” Venäjä taas kiinnostaa runsaiden luonnonvarojensa takia, sillä Siperia on vielä suurilta osin tuntematon: ”Se voi olla hyvin merkittävä hiilidioksidin lähde, mutta se voi olla myös hiilinielu.”

Myös metaanin vaikutukset ikiroudan sulaessa mietityttävät: mitä metaanille tapahtuu ja miten nopeasti sitä ikiroudasta vapautuu? Ja entäpä miten vaikuttaa meriväylä Jäämerellä Euroopasta Aasiaan, kun se alkaa oikeasti toimimaan? Kulmalalla on mielessään monia kysymyksiä.

”Mitä tapahtuu luonnolle ympäristölle, alkuperäiskansoille, mitä siellä tapahtuu tälle infrastuktuurille, joka on ikiroudan päälle rakennettu?”

Muun muassa näihin kysymyksiin pyritään saamaan vastauksia tekemällä mahdollisimman monipuolisia mittauksia. Yksi tällainen monipuolisia mittaustuloksia tuottava SMEAR II -asema löytyy Suomesta Juupajoen kunnasta Hyytiälästä ja Kulmala määritteleekin päätavoitteekseen saada perustettua samanlaisia mittausasemia aluksi Siperiaan ja Kiinaan ja lopulta ympäri maapalloa.

Yhden mittausaseman perustaminen maksaa muutamia miljoonia, joten kovin nopeasti niitä ei saada pystytettyä. Lisäksi mittausaseman tavoitteena on tuottaa avointa dataa ja sallia tutkijoille vapaa kulku asemille. Kulmala huomauttaa, että ihan joka puolella maapalloa tällainen ei ole itsestään selvää tai helppoa, mutta asiassa on silti pystytty etenemään myönteisessä hengessä.

 

Ilmakehän tutkimus on kansainvälistä ja monitieteistä

Ilmakehä on hyvin monimutkainen, eikä sieltä voi poimia pelkästään yksittäisiä kiehtovia seikkoja, vaan kysymys on kokonaisuudesta. ”Tässä löytyy yhtä aikaa sovellettavaa ja yhtä aikaa hyvin paljon perustutkimusta. Perustutkimus ja soveltava tutkimus kulkevat käsi kädessä”, Kulmala pohtii.

Ilmakehätieteiden tuloksia voimme nähdä joka päivä katsomalla sääennusteita, sillä myös meteorologia on osa ilmakehätieteitä. Lisäksi ”aina, kun puhutaan jostain ilmastosta, ilman laadusta, siitä, miten arktiset alueet muuttuvat, tai miten metsävyöhyke muuttuu, niin siinä aina nähdään ilmakehätieteen tuloksia”, Kulmala valottaa.

Kulmalan mukaan tieteen tekeminen on välillä yksinäistä ja välillä sitä tehdään isoissa ryhmissä, jolloin yhdessä mietitään ja mitataan. Ilmakehätieteiden parissa järjestetään joskus isoja mittauskampanjoita ympäri maailmaa, jolloin ollaan isossa porukassa, mutta sitten taas saatetaan jonkin aikaa tehdä tutkimusta yksin omassa työhuoneessa.

”Tarvitaan ihmisiä jotka ovat valmiita yksin puurtamaan, mutta tarvitaan myös ihmisiä, jotka ovat valmiita ja riittävän lahjakkaita sosiaalisesti, että pystyvät toimimaan isossakin ryhmässä kansainvälisissä ja myös monitieteisissä puitteissa.”

Näissä ryhmissä voi olla ihmisiä hyvinkin monilta eri aloilta kuten: fyysikoita, kemistejä, meteorologeja, metsäntutkijoita, humanisteja ja sosiologeja. Kulmalan mukaan yhteistyö eri alojen ja maiden välillä kannattaa.

”Kun nämä ongelmat ovat maailmanlaajuisia, niin niitä ei yksi ihminen, yksi tieteenala tai yksi valtakunta pysty ratkaisemaan, vaan tarvitaan laajaa kansainvälistä yhteistyötä.”

Kulmalan mukaan eräs vääristynyt mielikuva luonnontieteilijöistä voisi olla sellaiset tyypit, jotka istuvat yksin jossain norsunluutornissa. Hänen mukaansa sellaisia tutkijoita, jotka tekevät yksin vain mitä heitä itseään huvittaa välittämättä mistään mitään ei enää ole olemassa. ”Ja, jos onkin, niin he eivät kyllä kauhean hyvin pärjää. He ovat niin kuin sukupuuttoon kuolemassa oleva laji, tällaiset norsunluutornissa olevat tutkijat”, Kulmala toteaa.

Nuorille Kulmala haluaa haasteista huolimatta luoda toivoa paremmasta: ”Huolimatta siitä, että on tällaisia globaaleja haasteita, vaikka ruuan tuotanto, puhtaan veden riittävyys, ilmasto, ilmanlaatu, biodiversiteetti ja energian riittävyys, niin meillä on toivoa.” Hän luottaa sekä vanhoihin tieteentekijöihin: ”Koska meillä on vakaa tarkoitus löytää näitä yhteyksiä näiden asioiden välillä” että uusiin, tuleviin tieteentekijöihin: ”Tarvitaan ilman muuta uutta sukupolvea ja innostuneita nuoria ja lapsia ilmakehätieteissä että oikeasti pystytään vastaamaan näihin globaaleihin haasteisiin.”

 

Lue lisää:

 

Teksti: Emma Karjalainen.